yhteiskunta / maaliskuu 27, 2014 - 09:10 / päivitetty huhtikuu 7, 2014 - 16:09

Oppilaiden hampaat esillä Kontupohjassa

kuva: Pentti Väistö
Kontupohjassa oppilaat tutustuivat hammashoidon nikseihin. Opettajana oli suuhygienisti Hanna Miettinen (oik), tulkkina Julia Marfitsina.

Uusia terveyskasvatusmalleja ja -materiaaleja kahdessa Karjalassa kehittävä AHIC-hanke jo käytännön tasolla.

 

Kontupohjan Puškinin lukion oppilaat ovat saaneet suomalais-venäläiseltä AHIC-hankkeelta tehokkaan tietoiskun hampaiden ja suun terveyteen liittyvistä asioista. Oppilaat saivat mm. maistella erilaisia hammastahnoja ja mitata monenlaisten juomien happamuutta.

Hammaspäivän ohjelmassa oli myös aivan oikeiden ihmisen suusta irrotettujen hampaiden tutkimista suurennuslaseilla. Ennakkoon tehdyn kyselyn perusteella Puškinin lukion 5.–6.-luokkalaiset lapset hoitavat hampaitaan hyvin.

Suoraa kontaktia Kontupohjassa olivat oppilaisiin ottamassa terveystieteiden opettajiksi valmistuvat suuhygienistit Tiina Holopainen ja Hanna Miettinen sekä hammaslääkäriksi opiskeleva Elina Stigell Itä-Suomen yliopistosta Kuopiosta.

—Kuinka moni harjaa hampaansa aamuin illoin, kysyi Tiina Holopainen hammastunnilla olleilta oppilailta.

Lähes kaikki kädet nousivat ylös. Tästä oppilaat saivat erityisen kiitoksen. Kontupohjalaiset oppilaat nimittäin ovat aktiivisempia hampaiden harjaajia kuin heidän ikätoverinsa vaikka Niittylahden koulussa Joensuussa.

”Lasten ja nuorten terveyserojen haasteet kahdessa Karjalassa” -hanke (AHIC) selvittää koululaisten terveyskasvatuksen nykytilaa ja kehittää opetukseen uusia menetelmiä. Tietoisku hampaista oli osa hankkeen käytännön työtä.

 

Hampaat ovat hyvässä hoidossa

AHIC-hanke on helmi-maaliskuun aikana tänä keväänä levittänyt suuhygienian tietoutta kouluihin niin Karjalan tasavallassa kuin myös Pohjois-Karjalassa Suomessa.

Tehdyn kyselyn perusteella tiedetään, että Venäjän Karjalassa 90 prosenttia 5.-luokkalaisista harjaa hampaansa joka aamu – mutta suomalaisista 5.-luokkalaisista vain 48 prosenttia.

—Erinomainen tulos, näin pitää tehdäkin, suuhygienisti Tiina Holopainen kannustaa.

—Entäs kuinka moni huuhtelee hammastahnan vedellä pois harjauksen jälkeen, hän kysyy.

Taas lähes kaikki kädet nousevat. On siis aika tuoda uutta tietoa, ja yllättää sekä oppilaat että opettajat:

Hampaiden huuhtelua ei enää suositella. Kun käytetään fluorihammastahnaa, niin ylimääräinen tahna ainoastaan sylkäistään pois, hammastahnaa saa jäädä ”hoitamaan” hampaita harjauksen jälkeen, oppilaille kerrotaan.

 

Happamat juomat uusi ongelma

Käytännön tasolle tuodaan myös tieto erilaisten virvoitus- ja energiajuomien happamuuden vaikutuksesta hampaisiin. Erityisesti Suomessa uudeksi hampaiden ”viholliseksi” ovat nousseet makeat ja happamat virvoitusjuomat. Uusin uhka on energiajuomat. Venäjällä tilanne on toistaiseksi parempi.

Pohjois-Karjalassa Suomessa kolme kymmenestä 5.-luokkalaisesta nauttii energiajuomia, Venäjällä käyttäjiä on vain kolme sadasta. Kontupohjassa juomien aiheuttamiin ongelmiin perehdyttiin omatoimisin kokein. Oppilaat saivat itse erityisen menetelmän avulla mitata juomien happamuutta.

Jopa koulun rehtori Larisa Vasiljeva innostui:

— Teillähän oli aivan uutta asiaa. Ja kuinka innostuneita lapset olivatkaan! He halusivat jopa nähdä ja tehdä joitakin asioita uudestaan.

Hammasterveyden ja suuhygienian lisäksi muita yhteisiä kiinnostuksen kohteita hankkeessa ovat esimerkiksi ravinto, media, uni sekä murrosikä.

— Hanke on erittäin kunnianhimoinen ja mikä parasta olemme saaneet mukaan opiskelijoita, jotka näin tuovat uuden sukupolven yhteistyöhön, sanoo professori Kerttu Tossavainen Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitokselta.

Hammaspäivään osallistuneet oppilaat saivat täytettäväkseen myös tehtäväkirjan, johon myös vanhempia pyydetään tutustumaan yhdessä lapsen kanssa.

Yksi hankkeen tarkoituksista onkin nostaa lasten ja nuorten terveys julkiseen keskusteluun ja saada myös hallintokoneisto kiinnostumaan terveyden edistämisestä.

Ajankohtaisia aiheita molemmin puolin rajaa ovat mm. liikunnan lisääminen, päihteiden torjunta ja koulukiusaamisen ehkäiseminen.

AHIC on kaksivuotinen hanke, ja se päättyy tänä vuonna.

 — Seuraamme tiedon perillemenoa jatkokyselyllä jo toukokuussa. Sen jälkeen arvioimme, kuinka asiat paketoidaan ja levitetään käytäntöön muualla kuin pilottihankkeeseemme kuuluvissa kouluissa, kertoo hankkeen projektipäällikkö Kirsi Bykachev Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitokselta Kuopiosta.

Kontupohjan Puškinin lukion lisäksi hankkeessa on mukana koulu numero 42 Petroskoista.

 

0 kommentit