kulttuuri / syyskuu 9, 2016 - 15:18

Paratiisia etsimässä

Anna Umberg
Laivalla taiteilijat piirsivät, maalasivat ja valokuvasivat. He keskustelivat, esittelivät toisilleen itsensä ja taiteellista tekemistään.

Neljä nuorta petroskoilaista ja viisi suomalaista taiteilijaa kiersi laivalla ympäri Äänisjärven kiinnostavia kohteita elokuun lopussa. Melkein viikko on mennyt matkaan

— Kävimme hyvin erilaisissa paikoissa: mielenkiintoisissa, traagisissa ja kauniissa paikoissa. Matkan aikana oli monenlaisia kauniita kohtaamisia ihmisten, paikkojen ja elementtien kanssa. Goltsyn saari ja Radkolyen tulivuorisaari tulevat ensimmäisenä mieleen, retkikunnan suomalainen jäsen Tuomas Ollikainen muistelee.

Matkareitti oli seuraava: Petroskoi—Äänisniemi—Goltsyn saari—Puutosi—Besov nos -niemi—Petroskoi.

Tämä laivaleiri oli Pohjoinen paratiisi -hankkeen ensimmäinen tapahtuma. Matkan aikana taiteilijat piirsivät, maalasivat, valokuvasivat, videokuvasivat ja tallensivat äänimaailmaa kohteista. Osa taiteilijoista myös keräsi objekteja, kuten kiveä tai muuta materiaalia jatkotyöskentelyä ajatellen.

— Tutustuimme toisiimme, keskustelimme, tunnustelimme projektin mahdollisuuksia ja saimme vaikutelmia. Jotkut piirsivät paljon, toiset keräsivät materiaalia. Kaikilla on varmasti jo jotain ajatuksia siitä, mitä voisi tehdä tämän projektin sisällä. Prosessi on käynnistynyt ja katsotaan mitä jatkossa tapahtuu, Ollikainen sanoo.

— Matkan aikana oli myös yhteisiä esityksiä, missä taiteilijat kertoivat, esittelivät toisilleen itsensä ja taiteellista tekemistään, hankkeen suomalainen kuraattori Heidi Vasara kertoo.

Jokaisesta kohteesta löytyi jokaiselle kiinnostavaa ja ihmeteltävää.

— Matkaohjelman jokainen kohde oli erilainen ja omansa. Ihmetystä ja kiinnostusta aiheutti esimerkiksi Äänisen laajuus, lähes loputon ulappa ja taivas. Erityisen vaikutuksen teki esimerkiksi Goltsyn saari, missä ovat edelleen isot kiven lohkareet rannan tuntumassa odottamassa kuljetusta, Heidi Vasara ihastelee.

Etelän Poronsaari hämmästytti kaikki kalkkikivilouhoksillaan, joissa ahersi 1930-luvulla Amerikan- ja Kanadansuomalaisia.

Suurimman vaikutuksen tekivät taiteilijoihin kuitenkin Besov Nos -niemen kalliopiirrokset. Sieltä taiteilijat löysivät myös vanhan hylätyn kylän ja hautausmaan.

— Besov Nosin kalliopiirrokset olivat kaikkien kiinnostuksen kohde, kuin myös samaisessa kohteessa sijaitseva puinen majakka, Vasara sanoo.

Golcyn saarella louhittiin graniittia 1930—1950-luvulla. Rantakallioissa voi nähdä keskitysleirin vankien nimiä. Louhos ihmetytti kaikki mitoillaan.

— Saarella olleiden vankien nimikaiverrukset rantakallioilla olivat niin ikään pysähdyttävä kokemus, kuraattori tähdentää.

Tutkimusretki oli kattava ja sen tulokset nähdään Petroskoin Vyhod-näyttelysalissa.

Lisää aiheesta Karjalan Sanomissa 7. syyskuuta. 

 

 

 

0 kommentit