kulttuuri / lokakuu 3, 2012 - 13:26

Pelosta ja kaikista meistä

Arvi Pertun Papaninin retkikunta on ilmestynyt nyt myös venäjäksi. Suomessa romaani julkaistiin vuonna 2006, ja se myytiin nopeasti loppuun. Venäjänkielisen kirjan esittelytilaisuus herätti Petroskoissa suurta kiinnostusta. Kansalliseen kirjastoon kerääntyi viime perjantai-iltana niin paljon kiinnostuneita, ettei riittänyt kaikille tuoleja.

Kirjalla ei ole mitään yhteistä lentäjäsankari Ivan Papaninin kanssa. Pertun romaani käsittelee amerikansuomalaisten emigranttien kohtaloa Stalinin ajan Neuvosto-Karjalassa.

Lukija pääsee 1930-luvun loppupuolen Petroskoihin, jossa tuolloin kohtasivat patriarkaalinen maaseutu, syntinen länsi ja mahtava kommunismi.

Kirjan päähenkilö ja kertoja on Jaakko Pettersson, joka on tullut Yhdysvalloista Neuvostoliittoon työn ja paremman elämän toivossa. Hän on tullut rakentamaan sosialismia, mutta pikkuhiljaa hänestä tulee ilmiantaja. Hänen silmin on esitetty silloista Petroskoita ja sen ihmisiä.

Arvi Perttu kuvailee kirjassaan todellisia tapahtumia ja kuviteltuja ihmisiä.

— Amerikansuomalaisten kohtalo on läheinen minulle. Vanhemmillani oli paljon muun muassa Amerikasta tulleita suomalaisia ystäviä, jotka eivät säästyneet vainoilta. Tunsin heidät lapsena ja halusin kuvitella, millaista heidän elämänsä oli, tekijä paljastaa.

Kirja kertoo ihmisistä, jotka elivät epäinhimillisissä oloissa.

— Minusta romaani on kertomus pelosta, Goldenberg lisää.

Ihmiset elivät olosuhteissa, joita määritti ankaran väkivaltainen neuvostokoneisto. Arvi Perttu pohtii näitä äärimmäisiä olosuhteita. Häntä kiinnostaa, miten ihmisestä tulee sellainen, että hän suostuu alistumaan. 1930-luvun vainot olivat se materiaali, jonka pohjalta hän saattoi sitä miettiä.

Retkikunta on kuin matka outoon oppiakseen tuntemaan itseään. Kirjailija ei salaa, että hän on kirjoittanut romaanin itsestään.

— Päähenkilönä olen minä. Minua kiinnosti se, miten minä olisin käyttäytynyt sellaisissa oloissa 1930-luvulla, Arvi Perttu paljastaa.

Jaakko Petterssonin kaltaisia Karjalaan muuttaneita amerikansuomalaisia oli yli kuusi tuhatta.

— Tätä kirjaa lukiessani minua kiinnosti, keneksi Arvi Perttu määrittelee amerikansuomalaisia. Keitä he olivat täällä? Täällä he olivat amerikkalaisia eivätkä suomalaisia. Amerikassa he olivat suomalaisia, Kansallisen museon johtaja Mihai Goldenberg sanoo.

Goldenbergin mukaan romaani ei ole ainoastaan amerikansuomalaisista, vaan kaikista meistä.

Lisää aiheesta Karjalan Sanomissa 3. lokakuuta.

0 kommentit