yhteiskunta / heinäkuu 10, 2014 - 09:17 / päivitetty heinäkuu 30, 2014 - 14:12

Raja-alueyhteistyössä 25 vuotta

Marina Tolstyh
kuva: Jelena Kornitšenko
Suomi-Venäjä-Seuran Kiteen osaston puheenjohtaja Ahti Ilvonen ja tulkki Irina Ilvonen tervehtivät Kiteen vieraita juhlatilaisuudessa Sortavalan ja Keski-Suomen rajakuntien välisen 25 vuoden ystävyyden kunniaksi.

Sortavala on ollut jo 25 vuotta ystävyys- ja yhteistyösuhteissa Keski-Suomen viiden rajakuntien kanssa.

Kitee, Kesälahti, Tohmajärvi, Rääkkylä ja Värtsilä ovat olleet Sortavalan viralliset yhteistyökumppanit helmikuusta 1989, jolloin silloinen Kiteen kaupunginjohtaja Pekka Ikonen ja Sortavalan kaupunginjohtaja Valeri Dovbnja sekä ystävyysseurojen edustajat Ahti Ilvonen Kiteeltä ja Ivan Gjuttuev Sortavalasta allekirjoittivat ystävyys- ja yhteistyösopimuksen.

— Alussa ystävälliset naapuruussuhteet perustuivat etupäässä henkilökohtaisiin kontakteihin. Sortavalalaisia otettiin vastaan suomalaisissa perheissä ja sitten suomalaisia lähti vierailuille sortavalalaisten luokse. Näin ihmisten kiinnostus toisiinsa on kasvanut ajan myötä yli rajan, Suomen ystävät -järjestön puheenjohtaja Vladimir Sudnikov muistelee.

Yhteistyö alkoi jo vuonna 1988, jolloin viisi Keski-Karjalan Suomi-Neuvostoliitto-Seuran osastoa piti kokouksensa Rääkkylässä. Seuraavana vuonna 25. helmikuuta yhdeksän suomalaista ystävää tuli Sortavalaan allekirjoittamaan sopimuksen.

Seuran hallinnon jäsen Jelena Kornitšenko liittyi järjestön jäseneksi 14 vuotta sitten ja vuodesta 2005 alkaen hän on ollut hallinnossa.

Kornitšenkon mukaan Sortavala ja ystävyysjärjestö aikovat osallistua edelleen kansalaisten raja-aluefoorumeihin, joissa käsitellään yhteistyön kehittämistä kulttuurin ja matkailun alalla sekä rajan ylittämistä koskevia kysymyksiä.

Vuosina 1990—1996 yhteistyö Sortavalan ja kuntien sekä ystävyysseurojen välillä kehittyi hyvin vilkkaasti, mutta sitten laman takia aktiivinen toiminta alkoi hiljentyä.

— Nyt yhteistyö taas vilkastuu. Rajan molemmilla puolilla on tarkoitus vetää enemmän nuoria kuntien ja Sortavalan väliseen yhteistyöhön. Huonoa on se, että suomen kieltä osataan Sortavalan piirissä vain jonkin verran arkitasolla. Meidän tarvitsee parantaa suomen kielen taitoa järjestämällä esimerkiksi suomen kielen kursseja, Kornitšenko painottaa.

Lisää aiheesta lehdessä 09.07.2014

0 kommentit