terveys / lokakuu 29, 2014 - 08:35

Tautien hoidosta ehkäisytoimintaan

Jelena Gagarina
kuva: Marina Tolstyh
Petroskoin 42.koulun psykologi Marina Lykova (kesk.) katselee AHIC-hankkeen laatimia terveysoppimateriaaleja.

Lasten ja nuorten terveysasiat, haasteelliseen väestönryhmään kuuluvien keski-ikäisten miesten terveysongelmat, diabetes ja liikunta olivat pääaiheina viime viikolla Lääketiedepäivinä Pohjois-Karjalassa.

Lomakeskus Huhmarissa pidetyt päivät ottivat alkunsa vuonna 1993. Kahden Karjalan terveysalan asiantuntijat kokoontuvat yhteiselle foorumille kerran kahdessa vuodessa vuorotellen Karjalan tasavallan ja Pohjois-Karjalan alueella.

— Jälkimmäiset päivät olivat poikkeavia edeltäneistä siinä mielessä, että tällä kertaa mukana oli neljä ENPI-ohjelman rahoittamaa hanketta. Kaksi niistä piti loppuseminaarinsa, sanoo Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen johtaja Vesa Korpelainen.

Lääketiedepäivien tarkoitus on vaihtaa kokemuksia tautien ehkäisystä, keskustella eri kohderyhmien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä ja vahvistaa yhteistyötä rajan molemmin puolin.

— Päivien konseptio on vuosien mittaan ollut samantyyppinen. On yleisiä istuntoja ja sessioita, joissa käsitellään suppeampia terveysaiheita. Alusta alkaen tavoitteena on ollut pohtia ei-kroonisten tautien tilannetta, niiden ehkäisyä ja osittain hoitoa. Joskus on puhuttu myös infektiotaudeista, Korpelainen tiivistää.

 

Elämäntavat terveemmiksi vuosien varrella

Alussa 1970-luvulla Lääketiedepäivät yhdistivät vain Pohjois-Karjalan terveysalan ammattilaisia. Vuosien kuluessa tuntui olevan hyödyllistä saada tietoja myös Karjalan tasavallan terveystilanteesta ja ruveta jakamaan kokemuksia keskenään kansainvälisellä foorumilla.

— Yhteistyön syntyessä alueiden välillä oli suuri ero ehkäisykysymyksissä. Karjalan tasavallassa tautien ehkäisy oli silloin outo käsite. Siitä ajasta on tapahtunut suuria muutoksia elämäntavoissa, ruoanasioissa ja liikunnassa, Korpelainen huomauttaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen entinen pääjohtaja professori Pekka Puska esittelee englannin kielellä julkaistua yhteistyöraporttia Pitkärannan piiristä. Hän muistuttaa, että kahden Karjalan välinen yhteistyö alkoi juuri Pitkärannan tutkimusprojektista 20 vuotta sitten.

Kartoituksissa on käynyt ilmi, että sydän- ja verisuonitaudit, tupakointi, alkoholinkäyttö, vähäinen liikunta ja väärät ravitsemustottumukset ovat olleet vakavia ongelmia myös Karjalan tasavallassa.

— Väestötutkimuksien kenttä oli nimenomaan Pitkärannassa. Tästä projektista on vuosien varrella syntynyt uusia terveyshankkeita, joita ovat koordinoineet Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus ja Itä-Suomen yliopisto, Puska kertoo.

 

Määräohjelmat syntyvät yhteistyössä

Karjalan tasavallan päämiehen sosiaalialan sijainen Valentina Ulitš puolestaan korostaa, että yhteistyöhankkeiden tuloksia otettiin huomioon terveysalan määräohjelmien sekä Terveellinen elämätapa -ohjelman laatimisessa.

— Olemme iloisia, että suomalaiset yhteistyökumppanit ovat valmiit uuteen yhteistyötoimintaan. Löydämme hankkeita, joista on jatkossakin hyötyä molemmille puolille. Karjalan puoli on kiinnostunut yhteistyöstä, Ulitš toteaa.

Sopimus Karjalan tasavallan ja Pohjois-Karjalan välisestä yhteistyöstä on voimassa vuoden 2015 loppuun asti. Nykyään valmistellaan uutta sopimusta.

Karjalan tasavallan terveysministeriön asiantuntija Andrei Mihailov painottaa, että tautien ehkäisyasiat nostetaan nyt etusijalle myös valtion tasolla.

— Hankkeiden ansiosta meillä on jo riittävästi tietoja terveysriskeistä. Kysymys on vain siitä, miten ihminen saadaan motivoitumaan terveelliseen elämään, Mihailov ajattelee.

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen johtaja Korpelainen on varma, että tautien ehkäisy pohjautuu terveysvalistukseen ja terveystiedon levitykseen. Korpelaisen mielestä terveys pitää olla kaikissa politiikoissa:

— Yhteiskunnan kaikkien sektorien täytyy osallistua terveyden edistämistyöhön ja pohtia terveystoimia yhdessä.

Ihmiset muuttavat elintapojaan terveellisemmiksi nopeasti silloin, kun heille tarjotaan sopivat olot, kuten esimerkiksi savuttomat tilat, liikuntapaikat ja terveellinen joukkoruokailu.

 

Diabetes ja liikunta hankkeiden lähteenä

Diabeteksen hoitoon ja ehkäisyyn liittyvä yhteistyö Karjalan tasavallan ja Pohjois-Karjalan välillä aloitettiin 17 vuotta sitten.

Näiden vuosien aikana on toteutettu kuusi suomalais-karjalaista hanketta, joiden avulla joka piiri on saanut oman diabetesyhdistyksen. Yhteistyön ansiosta Karjalan tasavallassa on toiminut Diabetesliitto, ja Venäjälle on ilmestynyt Diabeteskeskus.

Loppumaisillaan olevan liikuntaprojektin päällikkö Katja Kiiski on tyytyväinen, että hankkeeseen osallistui myös vammaisia lapsia. Viisi yhteistyökumppania oli Venäjältä ja kahdeksan Suomesta.

— Hankkeen yksi tärkeimmistä saavutuksista on vakituisesti rajan yli toimiva liikuntaneuvosto. Se koordinoi myös yhteistyötä suomalaisten ja venäläisten lasten ja nuorten kanssa, Kiiski sanoo. 

 

”Terveemmän arjen puolesta!”

Nämä sanat ovat Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen iskulause. Kuitenkin se olisi järkevä nostaa esille myös Karjalan tasavallassa. Kummatkin alueet kärsivät samoista kansanterveyttä vaurioittavista tekijöistä kuten tupakan ja alkoholin ylimääräisestä käytöstä.

— Suomessa tupakoidaan vähiten kuin koko Euroopassa. Alkoholinkäyttö sitä vastoin on nelinkertaistunut viime 40 vuoden aikana, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen entinen pääjohtaja Pekka Puska kommentoi.

Tilastotietojen mukaan viime vuonna Suomessa 14 prosenttia aikuisista tupakoi päivittäin. Venäjällä vuonna 2008 tupakkaa käytti joka päivä 44 prosenttia aikuisista.

Puska on huolissaan ylimääräisestä olueen käytöstä, koska siitä tulee paljon alkoholisteja. Hänen mielestään tupakan ja alkoholin käytön vähentämiseen voi vaikuttaa lainsäännöksellä eli kielloilla ja rajoituksilla.

Puskan mielestä hinnoittelu, verotus, haittatiedotus, saatavuuden hallinta ja mainonnan rajoittaminen ovat tärkeimpiä instrumentteja tupakka- ja alkoholipolitiikassa.

 

Lihavuus on kasvussa

Terveyden vahvana haasteena on myös lihavuus, joka voi aiheuttaa toisen tyypin diabetesta, verenpainetautia, syöpää ja mielenterveysongelmia. Tilastotietojen mukaan Venäjällä viime kymmenen vuoden aikana lihavien määrä on kasvanut kymmenellä prosentilla. Suomessa joka viides aikuinen on lihava.

Itä-Suomen yliopiston terveydenedistämisen professori Tiina Laatikainen on huolestunut siitä, että lasten ja nuorten lihavuus on myös lisääntynyt:

— Koulu ei pysty yksin ratkaisemaan ongelmaa. Emme voi seurata, mitä lapsi syö koulun jälkeen. Lasten liikunta on vähennyt vapaa-ajan viettämisen takia tietokoneen ääressä. Energiaa saadaan ravinnosta enemmän, kuin sitä kulutetaan, Laatikainen korostaa.

Lasten lihavuuteen pitää puuttua nopeasti muuttamalla elintapoja terveellisemmiksi. Murrosiässä olevat lapset voivat pudottaa kilojaan, jos he syövät oikein ja lisäävät liikuntaa. 

 

 

 

0 kommentit