terveys / joulukuu 4, 2013 - 14:03 / päivitetty huhtikuu 22, 2014 - 15:56

Terveellistä elämäntapaa Karjalan kouluihin

kuva: Hanna Kallio
Petroskoin yliopiston neljännen vuosikurssin opettajaopiskelijat miettivät yhteistyötapoja koulun, oppilaiden ja vanhempien välillä AHIC-hankeen konferenssissa.

Tutkijat ja opettajat Petroskoista, Kontupohjasta, Pitkärannasta ja Suomen Pohjois-Karjalasta pohtivat vuorovaikutussuhteiden kehittämistä koulun, oppilaiden ja vanhempien välillä. Keskusteluareenaksi tuli konferenssi Koululaisten hyvinvointi kahdessa Karjalassa.

— Koulunopettajilla on hyvin paljon terveyteen liittyviä tietoja. He opettavat niitä oppilaille, mutta nyt heidän kannattaa välittää tietoja vanhemmillekin. Opettajien täytyy olla aktiivisempia vanhempien suhteen, hankkeen vastuullinen johtaja Kerttu Tossavainen painottaa.

Tossavaisen mielestä lasten terveys vahvistuu, jos vanhemmat ja koulunopettajat käyvät keskenään enemmän vuoropuhelua ja keskustelua. Vanhempien kysely osoittaa, että vanhemmat keskustelevat opettajien kanssa Suomessa helpommin kuin Karjalassa. Venäläiset vanhemmat mainitsevat puolestaan, että opettajat kertovat koulun asioista ymmärrettävästi.

Pitkärannan 1. koulun vararehtori Svetlana Lukanina lisää puolestaan, että nykyiset vanhemmat osallistuvat kouluelämään ja -tapahtumiin aktiivisemmin kuin 1990-luvun alussa.

— Koulun vanhempainneuvoston vuoden neljästä istunnosta kolmessa käsitellään ravitsemiskysymyksiä. Vanhemmat seuraavat, kuinka monipuolista on ruoka-annosten valikoima ja kuuluvatko kouluruokaan vihanneksia ja hedelmiä.

Lukaninan mukaan koulun vanhemmat päivystävät joskus myös viihdytyspaikoissa. Osa vanhemmista on kovasti huolestunut siitä, missä heidän lapsensa viettävät vapaa-aikaansa.

 

Ruutu aiheuttaa uusia huolia

Karjalan tasavallan ja Suomen Pohjois-Karjalan terveys- ja opetusalan asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että koululaiset valvovat liiallisesti ruudun ääressä ja liikkuvat sen vuoksi vähän, suhtautuvat leväperäisesti aamupalaan, hedelmien ja vihanneksien käyttämiseen sekä kokeilevat alkoholijuomia.

— Huonot ruokailutottumukset, napostelu ja makeiden juomien käyttö lisäävät ylipainon riskiä ja myös heikentävät hampaiden terveyttä. Kiusaamisesta ja ympäristön paineista johtuva henkinen pahoinvointi on myös yleistynyt, Tossavainen huomaa.

Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden maisteri Marjorita Sormunen lisää puolestaan, että lasten lihavuus ja masennus on lisääntymässä ja se liittyy myös syömishäiriöihin:

— Vanhemmuus on nyt erilaista kuin aiemmin, mutta lasten hoitaminen on entisestään tärkein. Lasten harrastukset tukevat lasten koulunkäyntiä. Jos vanhemmat ovat mukana lastensa tekemisissä, niin se vaikuttaa lasten menestykseen opinnoissa.

Tiedot ilmenevät kyselyistä, jotka toteutettiin tänä keväänä kahden Karjalan pilottikouluissa viidennellä, kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla AHIC-hankkeen mukaan.

Tutkimuksessa selvitettiin, että esimerkiksi karjalaiset koululaiset käyttävät alkoholia sisältäviä juomia harvemmin kuin heidän suomalaiset ikätoverinsa, mutta karjalaiset nuoret maistavat alkoholijuomia aiemmin kuin suomalaiset.

Petroskoilainen kasvatustieteiden kandidaatti Zinaida Jeflova on sitä mieltä, että terveelliseen elämään liittyvät ongelmat ovat melkein samanlaisia rajan molemmilla puolilla.

— Erot ovat siinä, että Suomen koulujen aineelliset toimintaedellytykset ovat parempia kuin meillä. Suhteet opettajien ja koululaisten välillä on Suomessa myös vapaampia ja demokraattisempia kuin Venäjällä, Jeflova sanoo.

0 kommentit