yhteiskunta / heinäkuu 11, 2014 - 09:01

Terveydenhuollossa eroja kouluittain

Jelena Gagarina
kuva: www.ug.ru
Kyselyn perusteella oppilaiden terveystarkastukset vievät eniten terveydenhoitajien työaikaa sekä Karjalassa että Suomessa.

Tietokoneen ja kännykän liiallinen käyttö sekä television katselu ja liiallinen koulukuormitus ja ylipaino ovat ne tekijät, jotka tällä hetkellä vaikuttavat eniten alakouluikäisten lasten hyvinvointiin ja terveyteen. Tulevaisuudessa yläkoulussa opiskelevien terveyteen vaikuttavat eniten alkoholi ja tupakka, liiallinen valvominen, liian vähäinen liikunta ja liiallinen kännykän, television ja tietokoneen käyttö.

Tätä mieltä ovat Petroskoin kaupungin kouluterveydenhuollossa toimivat välskärit ja sairaanhoitajat, jotka osallistuivat kyselyyn suomalais-karjalaisen AHIC-hankkeessa.  

Petroskoissa kyselyyn osallistui 33 kouluterveydenhoitajaa. Samanlainen kysely tehtiin myös Suomen Pohjois-Karjalassa, jossa osallistujia oli 30.

— Kyselyllä kartoitettiin myös kouluterveydenhoitajien näkemyksiä lasten ja nuorten terveyteen kohdistuvista uhkista sekä yhteistyöstä vanhempien ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa, kertoo AHIC-hankkeen projektipäällikkö Kirsi Bykachev.

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella opiskeleva Tiina Varamäki tekee aiheesta Pro gradu -työtä. Kysely toi esiin sekä eroja että yhtäläisyyksiä Suomen ja Karjalan välillä.

Varamäki kertoo, että samankaltaisia olivat terveydenhoitajien vastaukset lasten terveyttä ja hyvinvointia uhkaavista tekijöistä ja näkemyksestä vanhempien vastuusta lapsen terveyteen ohjaamiseen liittyvissä asioissa.

— Eroavaisuuksia esiintyi myös esimerkiksi terveyteen ohjaamiseen liittyvissä asioissa ja yhteistyössä vanhempien kanssa, se oli Karjalassa vähäisempää. Molemmin puolin selkeästi eniten työaikaa veivät oppilaiden terveystarkastukset, Varamäki sanoo.

Varamäen mukaan erot johtuvat osittain siitä, että kouluterveydenhoitajat saavat erilaisen koulutuksen. Myös Suomen ja Venäjän terveydenhoitajien tehtävänkuvat ovat erilaisia. 

— Alustavasti Karjalan tasavallan puolella näyttää korostuvan lääkäriä avustava rooli, kun taas Suomessa kouluterveydenhoitajan työ on hyvin itsenäistä tarkastusten ja tarvittavien tutkimusten tekemistä, ensiapua ja sairaanhoitoa, rokottamista ja terveysneuvontaa. Koululääkäri osallistuu tarkastuksiin vain luokilla 1., 5. ja 8., Varamäki toteaa.

 

Oppitunteja terveydestä ei pidetä

Karjalassa 41 prosenttia kouluterveydenhoitajista ei koskaan pidä oppitunteja terveysasioista. Kuitenkin puolet vastaajista osallistuu usein terveysteemapäiviin ja 25 prosenttia on läsnä vanhempainillassa usein ja yli puolet silloin tällöin.

Pohjois-Karjalassa 70 prosenttia vastaajista pitää silloin tällöin opetusta terveysaiheista koulussa.

— Suomessa pääsääntöisesti kouluterveydenhoitajat voivat pitää terveysaiheisia oppitunteja tai alustuksia oppitunteihin liittyen, muistuttaa Itä-Suomen yliopiston lehtori ja dosentti Terhi Saaranen.

Suurin osa Petroskoin kouluterveydenhoitajista pitää yhteyttä oppilaiden vanhempiin. Puolet vastaajista ei pyri kartoittamaan perheen arjessa selviytymisen keinoja eikä tukemaan tarvittaessa perhettä.

— Kouluterveydenhuollon tavoitteena Suomessa on ottaa koko perheen terveys ja hyvinvointi huomioon ja tukea perheen terveyttä edistäviä valintoja, Varamäki lisää. 

 

Terveellisestä ruoasta keskustellaan

Petroskoissa yli puolet kyselyyn osallistuneista on työskennellyt terveydenhuollon alalla 10—20 vuotta tai enemmän. Suurin osa vastaajista toimii kouluissa, joissa on yli 600 oppilasta.

Vastausten perusteella yli 70 prosenttia terveydenhoitajista keskustelee usein koululaisten kanssa terveellisestä ruoasta kotona ja kouluissa. He myös usein kertovat oppilaille levon, unen ja liikunnan merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille sekä terveellisestä elämäntavasta.

Petroskoin kouluissa on kuitenkin terveydenhoitajia, jotka eivät koskaan käsittele koulukiusaamista, ristiriitojen ratkaisua ja sosiaalisia suhteita tai seksuaaliterveyteen liittyviä asioita keskusteluissaan koululaisten kanssa.

Valtaosa kouluterveydenhoitajista Petroskoissa tarvitsee lisää koulutusta sellaisista aiheista, kuten esimerkiksi lasten ajankohtaiset terveysuhat, moniongelmaisen oppilaan auttaminen, päihteiden käyttö ja riippuvuusongelmat, ravitsemusasiat sekä kriisitilanteissa toimiminen.

Lähes puolet vastaajista ei kuitenkaan pidä tarpeellisena täydennyskoulutusta, joka liittyy yhteistyöhön vanhempien kanssa.

 

0 kommentit