yhteiskunta / marraskuu 12, 2014 - 13:03

Terveys avainasemassa Karjalan ja Suomen kouluissa

Jelena Gagarina
kuva: Jelena Gagarina
AHIC-hankkeessa koulutetut terveyslähettiläät Petroskoin 42. koulusta ja Kontupohjan Puškinin lyseosta ovat valmiit valistamaan ikätovereitaan terveysasioista.

Suomen Itä-Suomen yliopiston professori Kerttu Tossavainen innostuu kovasti joka kerta, kun häneltä kysytään koululaisten terveyden edistämistoimista. Hänen mielestään on tärkeä, että koko koulu sekä vanhemmat toimivat yhdessä lasten ja nuorten terveyden vahvistamiseksi.

— Koulun selkeät järjestyssäännöt ja maan lainsäädäntö auttavat meitä terveyskysymyksissä. Oppilaat tietävät hyvin, että koulu on terve, eikä siellä saa esimerkiksi tupakoida vapaa-ajalla. Muuten heille annetaan sakot ja pidetään kiinni, Tossavainen kertoo.

Suomalainen terve koulu noudattaa tyypillisiä elämäntapoja. Oppilaat syövät terveellisesti lämmintä ateriaa, liikkuvat suhteellisen paljon, käyvät liikuntaoppitunneilla kaksi kolme kertaa viikossa ja menevät nukkumaan ajoissa. Suomi on Euroopan ensimmäisiä maita, jotka liittyivät terveiden koulujen verkostoon vuonna 1993.

— Terveellisestä ruoasta huolimatta lihavien lasten määrä on lisääntymässä. Ei ole tarkkoja tietoja, kuinka paljon lihavia lapsia terveissä kouluissa on, mutta valitettavasti heitäkin on olemassa, professori Tossavainen sanoo.

Karjalan tasavallan opetusministeriön asiantuntija Marina Utitsina korostaa, että viime kolmen vuoden aikana Karjala on paneutunut koulutuskehitysohjelmaan, joka edellyttää myös lasten motivointia terveelliseen elämään. Esimerkiksi lukujärjestyksiin on lisätty kolmas liikuntaoppitunti. Tänä vuonna Karjalan tasavallasta on tullut Valmiina työhön ja puolustukseen -liikunnanohjelman kehittämisalue. Koululaisetkin ovat mukana tässä ohjelmassa.

— Lapset viettävät noin 70 prosenttia vapaa-ajastaan koulussa. Tämän vuoksi koulun täytyy olla turvallinen ja haitaton oppilaiden terveydelle, Utitsina väittää.

 

Kouluruokailu parantumassa

Karjalan opetusministeriön tietojen mukaan 74 prosenttia peruskoulua on varustettu nykyaikaisilla urheiluvarusteilla. On hankittu myös ajantasoiset laitteet kouluruokaloihin.

— Viime kolmen vuoden aikana lämmintä ateria saavien oppilaiden määrä on lisääntynyt 35 prosentilla. Tänä lukuvuonna melkein kaikki koululaiset syövät lämmintä ateriaa vähintään kerran päivässä. Ala-asteen oppilaat saavat maitopurkkia arkipäivinä, Utitsina Karjalan opetusministeriöstä esittelee.

Utitsinan mukaan lisää psykologien ja opettajien apua hakevien lasten määrä on kasvussa. Vuodessa hakijoita on keskimäärin 42 000.

Noin 40 prosenttia heistä vaivaavat oppimisvaikeudet. Muut törmäävät kanssakäymisen ja käyttäytymisen ongelmiin. Suunnilleen kaksi prosenttia lapsista ja nuorista kääntyy asiantuntijoiden puoleen kriisitilanteissa.

Suomalainen professori Tossavainen puolestaan on huolestunut siitä, että unettomuus ja levottomuus ovat koululaisten suuria ongelmia.

 

Terveys on yhtä tärkeä kuin matematiikka

Suomessa on 400 peruskoulua, joista joka kymmenes on liittynyt terveiden koulujen verkostoon. Lukumäärä on vaihteleva joka vuosi, joskus terveellistä elämää edistäviä kouluja on 60 ja joskus enintään 30.

— Koulut voivat kehittää muitakin projekteja. Koulun rehtori ja kouluyhteisö päättävät vapaaehtoisesti, liittyvätkö ne terveisten koulujen verkostoon vai ei. Terve koulu ei ole mitään labelia. Jos koulu on mukana liikuntahankkeessa, se tekee myös terveyden edistämistoimia, professori väittää.

Tossavainen on varma, että jos koulun henkilökunta voi hyvin, se näkyy oppilaidenkin hyvinvoinnissa. Terveys on virallisesti oppiaineena ylä-asteella ja lukiossa. Ylioppilaskirjoituksessa voi myös kirjoittaa terveysoppiaineesta ja saada siitä arvosanan.

— Terveysoppiaine on samoin tärkeä kuin matematiikka. Oppiaine sisältää 27 erilaista terveysteemaa, Tossavainen laskettelee.

Professorin mielestä on tärkeää, että opettajat saavat terveydestä ajantasoista täydennyskoulutusta. Opettajien kiinnostus lisäkoulutukseen riippuu ensiksi heidän aktiivisuudestaan. He saavat kehittyä terveysasioissa omalla ajallaan tai koulun rehtorin suosituksella. Täydennyskoulutuskursseille pyrkivien määrä riippuu koulujen ja kuntien resursseista.

— Täydennyskoulutus on opettajille suuri haaste. Heidän pitää saada 60 opintopistettä terveysaiheista ja vasta sen jälkeen heistä tulevat viralliset terveysoppiaineen opettajat, Tossavainen mainitsee.

Tällä hetkellä noin 200 liikunta-, kotitalous- sekä biologian opettajaa opiskelee terveyttä verkkokursseilla ympäri Suomea.

 

Kontupohjan lyseo pyrkii terveisiin

Kontupohjan Puškinin lyseon johtaja Larisa Vasiljeva ei liitä kouluaan terveisiin, vaikka lyseossa samoin kuin muissakin tasavallan kouluissa pidetään kolme liikuntatuntia sekä järjestetään lämmintä ateriaa ja lisää opetusta terveysasioista koululaisten vanhempien avulla.

— Lyseossa, jossa opiskelee nyt noin 225 lasta, ei ole tarjottu kouluterveyden hoitoa. Tarpeen mukaan oppilaat käyvät naapurikoulussa hakemassa lääkärin apua tai hätätilanteessa kutsutaan ambulanssi. Terveyttä ei opeteta oppitunneilla. Kuitenkin lyseo pyrkii terveeksi oppilaitokseksi, Vasiljeva paljastaa.

Lyseon johtaja suostuu mielihyvin terveyshankkeisiin, koska niistä voi saada paljon hyötyä. Ennen lasten ja nuorten terveyden edistämistä tukevaa AHIC-hanketta lyseo oli mukana Turvallinen koulu -hankkeessa. AHICin ansiosta lyseossa alettiin kehittää yläluokkalaisten vapaaehtoistoimintaa terveellisen elämän ja puhtaan kotikaupungin puolesta.

— Niin kouluyhteisö kuin vanhemmat ovat kiinnostuneita siitä, että lapset noudattavat terveellisiä elämäntapoja. Esimerkiksi seuraamme tarkasti lämpimän kouluruoan laatua, sitä saa 100 prosenttia oppilaita, Vasiljeva lisää.

 — AHICin hammasterveydelle omistettu tilaisuus on jäänyt koululaisten mieleen. Yleensä joka hankkeesta saa uusia virikkeitä kehitykseen.

0 kommentit