terveys / lokakuu 2, 2013 - 16:07

Terveystutkimukset yhdistävät kaksi Karjalaa

Health in Focus -hankkeeseen osallistuvat petroskoilaiset valmistavat terveellistä lounasta marttojen keittiössä Joensuun-opintomatkalla.

Lokakuussa Petroskoissa aloitetaan keski-ikäisten miestyöntekijöiden ja työttömien terveystarkastukset. Tutkittavia on yhteensä 100, joista 60 työskentelee jätehuoltoalan laitoksessa Avtospeztransissa ja vesihuoltolaitoksessa Vodokanalissa. Lääkärit tekevät tutkimukset suoraan työpaikoilla asianmukaisin laittein liikkuvassa klinikassa.

Loput tutkittavista ovat työttömiä, jotka 4.polikliinikan asiantuntijat kutsuvat tarkastuksiin puhelimella kaupungin työvoimatoimiston kautta.

Hankkeen mukaan työttömiä tutkitaan myös Pohjois-Karjalan alueella Joensuussa, Kontiolahdella Tohmajärvellä ja Nurmeksessa. Työttömistä perustetaan terveysryhmät, jotka toimivat periaatteessa samoin kuin eri-ikäisten terveysryhmät Petroskoissa ja Joensuussa.

Health in Focus -hanke on kohdistunut niihin sosiaaliryhmiin, jotka on tavallisesti vaikea tavoittaa terveystutkimuksiin.

Pohjois-Karjalan keskussairaalan perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Anu Niemi huomaa, että suomalaiset työttömät eivät käy mielellään terveystarkastuksissa. Heidät kutsutaan tarkastuksiin työllisyystoimistojen kautta. Kuitenkin heidän on pakko käydä tutkimuksissa, muuten työttömyyskorvaus saadaan leikata.

— Pohjois-Karjalan kansan terveyskeskuksella on huomattava rooli terveydenhuollon rakenteessa. Se laatii neljän vuoden suunnitelman, jonka mukaan tehdään yhteistyötä kuntien välillä, Niemi korostaa.

Pohjois-Karjalan alueella on 13 kuntaa, joissa on yhteensä noin 166 000 asukasta. Heistä käy terveystutkimuksissa keskimäärin 75—90 prosenttia eri kunnissa. Luku on korkeampi kuin esimerkiksi Suomen keskiosassa.

 

Venäläiset pelkäävät terveystutkimuksia

Petroskoin 4.polikliinikan terveyskeskuksen johtaja Irina Zdorova sanoo, että yleensä venäläiset eivät ole kiinnostuneita terveytensä hoitamisesta ja sairauksien ennaltaehkäisemisestä:

— Tämä johtuu siitä, että ihmiset saavat julkisuudessa vähän tietoja siitä, mitä varten ja miten täytyy tutkia terveyttään.

Samaa mieltä on myös 4.polikliinikan ylilääkäri Olga Bilko. Hänen mukaansa venäläiset eivät tykkää terveystutkimuksia, koska pelkäävät kuulla lääkäriltä todenmukaista tietoa terveystilastaan.

— Joensuussa näin päinvastoin, että sairauksien ehkäisyä toteutetaan eri tason terveyshuoltolaitoksissa sekä myös hallinnon ja kansalaisjärjestöjen tasolla. Lääkärin vastaanotolle tullut asiakas motivoidaan ja kannustetaan hänen pyrkimyksissään terveellisempään elämään. Venäläiset taas pelkäävät ehkäisytutkimuksia, Bilko huomaa.

Kolme vuotta toiminut terveyskeskus palvelee vuosittain noin 6 000 asiakasta. Zdorovan mukaan keskus on kohdistunut ennen kaikkea nuoriin ja työikäisiin, mutta iäkkäätkin ihmiset voivat tutkia itseään ja saada lääkärien ohjeita.

— Viime vuoden lopusta asiakkaiden määrä on keskuksessa lisääntynyt. Ihmiset ovat tyytyväisiä, että eri mittaukset ovat ilmaiset ja keskuksen lääkärit ovat valmiit auttamaan heitä terveysongelmissaan, Zdorova lisää.

Ylilääkäri Bilkoa miellyttää myös se, että Suomessa potilas on tasa-arvoinen osallistuja terveytensä hoitamisessa.

— Potilas ymmärtää, että mitkään pilarit eivät häntä auta, ellei hän muuta elämäntapaansa terveemmäksi. On mukava myös se, että yhdelle potilaalle on varattu Suomessa paljon vastaanottoaikaa, ja sairaanhoitaja saa ottaa vastaan potilaita. Venäjällä lääkäri kantaa koko vastuuta potilaan terveydestä, Bilko täsmentää.

 

Terveysryhmiin paljon hakijoita

Hankkeen mukaan ensi vuoden tammi-huhtikuussa Petroskoissa ja Joensuussa toimii kaksi eri-ikäisten terveysryhmää. Niiden tavoite on innostaa ihmisiä terveelliseen ja aktiiviseen elämäntapaan.

Haku ryhmiin lopetettiin 1. lokakuuta. Petroskoin terveysryhmään ilmoittautui yli 30 henkilöä, joista suurin osa on keski-ikäisiä, ylipainosta kärsiviä naisia. Joensuun remonttiryhmään hakeutui yli 20 henkilöä. Ryhmien kokoonpano selviää 10.lokakuuta hankkeen mediaryhmän istunnossa.

Itä-Suomen yliopiston professorin Tiina Laatikaisen johdolla suomalaiset ja karjalaiset tutkijat ottavat selväksi, ovatko haja-asutusalueiden ihmiset tyytyväiset terveys- ja sosiaalipalveluista. Kyselyyn osallistuu yhteensä 3000 asukasta Pohjois-Karjalan Juuasta, Ilomantsista ja Kiteeltä sekä Karjalan tasavallan Suojärven, Pitkärannan, Puudosin, Karhumäen ja Äänisniemen piireistä. Haastateltavien ikä on  20-85 –vuotta rajan molemmin puolin.

Terveysalan asiantuntijat Pohjois-Karjalasta ja Karjalan tasavallasta huomaavat, että terveysongelmat rajan molemmilla puolilla ovat yhteiset.

— Ne ovat esimerkiksi huonot ruokatottumukset, tupakointi, liikalihavuus ja runsas alkoholikäyttö. Niistä johtuvat krooniset sairaudet eli sydän – ja verisuonitaudit, syöpä ja diabetes. Monet näistä sairauksista voitaisiin ehkäistä elintapamuutoksilla, Health in Focus –hankkeen johtaja Tiina Vlasoff toteaa.

0 kommentit