terveys / kesäkuu 20, 2014 - 14:09

Tietoja terveyspalveluista puuttuu syrjäseudulta

Jelena Gagarina
kuva: Karjalan Sanomat
Tutkimuksista tuli ilmi, että Karjalan tasavallassa syrjäseudulla asuvat ihmiset tarvitsevat lisää terveyskeskuslääkärin palveluja.

Karjalan tasavallassa ja Pohjois-Karjalassa syrjäseudulla asuvat ihmiset tarvitsevat enemmän tietoja kunnan terveyspalveluista. He haluavat myös, että nämä tiedot löytyisivät helpommin. Tämä käy ilmi laajasta tutkimuksesta, joka tehtiin Suomessa ja Karjalassa. Itä-Suomen yliopiston terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen esitteli tutkimuksen alustavia tuloksia viime viikolla seminaarissa Petroskoissa.

Tutkimus on osa kansainvälistä Health in Focus -hanketta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville, kuinka tyytyväisiä ovat syrjäseudun asukkaat terveyspalveluihin ja mitä palveluja he tarvitsevat.

Vastaajina olivat yli 20-vuotiaat ihmiset. Pohjois-Karjalasta tutkimukseen osallistuivat Kitee, Juuka ja Ilomantsi.

— Näistä kunnista tutkimukseen valittiin henkilöt, jotka asuvat vähintään kymmenen kilometrin päässä taajamasta tai kirkonkylästä, Laatikainen toteaa.

Karjalan tasavallassa tutkimukseen osallistui Pitkärannan ja Karhumäen piirin sekä Äänisniemen pienten kylien asukkaita.  Karjalan tasavallasta osallistujia oli 1134 ja Pohjois-Karjalasta 802.

Vastaajat Pohjois-Karjalasta olivat iäkkäämpiä kuin Karjalan tasavallasta.

He vastasivat erilaisiin kysymyksiin, muun muassa asuinympäristönsä turvallisuudesta ja viihtyvyydestä sekä sairauksistaan ja oireistaan.

 

Hammashoidon palveluja ei ole riittävästi

Syrjäseudulla asuvilta vastaajilta selvitettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyyttä. Vastauksissa näkyy, että sekä Pohjois-Karjalassa että Karjalan tasavallassa syrjäseudulla asuvat tarvitsevat lisää hammashoidon ja terveyskeskuslääkärin palveluja.

Tutkimuksissa arvioitiin myös, kuinka monille syrjäseudun asukkaille terveydenhuollon ammattilainen on mitannut vyötärön ympäryksen, sokeri- ja kolesteroliarvoa sekä verenpainetta viimeisen vuoden aikana.

— Vastaukset ovat samanlaisia, mutta Karjalan tasavallassa useampi syrjäseudulla asuneista on ottanut osaa tällaisiin mittauksiin, kuin Pohjois-Karjalassa, Laatikainen kommentoi.

Vastausten perusteella sokeriarvoa, verenpainetta ja kolesteroliarvoa on mitattu aktiivisesti. Vyötärön ympärystä ei ole mitattu lähes 80 prosentilta henkilöistä.

Pohjois-Karjalassa joka viides mies kokee oman terveytensä huonoksi. Karjalan tasavallan ja Pohjois-Karjalan naisista kymmenen prosenttia kokee terveytensä huonoksi tai melko huonoksi. 

 

Suuri luottamus terveydenhuoltoon

Tutkimuksen osallistujat kertoivat, kuinka paljon he luottavat ihmisiin ja erilaisiin yhteiskuntaorganisaatioihin. Karjalan tasavallassa ja Pohjois-Karjalassa syrjäseudun asukkaat luottavat paljon ihmisiin yleensä ja oman asuinkuntansa ihmisiin.

— Suomessa luottamus poliisi- ja oikeuslaitoksiin on hieman korkeampaa kuin Karjalan tasavallassa. Luottamus julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon on hyvin samanlaista. Erityisesti julkiseen terveydenhuoltoon luotetaan hyvin paljon molemmilla alueilla, Laatikainen sanoo.

Vastaajilta kysyttiin, onko heillä Internet-yhteys ja käyttävätkö he Internetiä sähköiseen asiointiin ja tietojen hakemiseen. Lähes puolella vastaajista Karjalan tasavallassa on kotitaloudessaan Internet-yhteys ja Pohjois-Karjalassa se on kahdella kolmesta vastaajasta.

Laatikaisen mukaan Pohjois-Karjalassa ajanvaraukset terveyskeskuksiin hyvin usein järjestetään internetin kautta.

— Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että syrjäseudulla asuvista joka kolmas ei pysty varaamaan itselle aikaa terveyskeskukseen.

 

Haasteet ja ongelmat ovat samoja

Tutkimuksen osallistujat kertoivat myös osallistumisestaan jonkin järjestön tai yhdistyksen toimintaan. Pohjois-Karjalassa ihmiset osallistuvat sellaiseen toimintaan vähän aktiivisemmin kuin Karjalan tasavallassa, jossa naiset ovat miehiä aktiivisempia.

— Täytyy muistaa, että nämä Pohjois-Karjalan vastaajat ovat iäkkäämpiä. Useat heistä ovat jo eläkkeellä ja heillä on myös aikaa osallistua järjestötoimintaan aktiivisesti, Laatikainen selittää.

Laatikaisen mukaan, jos arvioida tutkimuksen tuloksia, niin Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan syrjäseuduilla kohdataan samoja haasteita ja ongelmia. Siellä voi nähdä myös positiivisia asioita, jotka liittyvät oman asuinkunnan ja lähiseudun asukkaiden sosiaalisen tukeen.

Laatikainen korostaa, että Kahden Karjalan syrjäseudulla asuvien terveys- ja hyvinvointipalvelut -tutkimuksen tulosten analysointi on vasta aloitettu. Aikomuksissa on käydä tutkimuksessa saatuja tuloksia läpi vastaavien alueiden vastuuviranomaisten kanssa.

0 kommentit