yhteiskunta / lokakuu 25, 2013 - 16:46

Veden ympäröimä kylä

kuva: Darja Derusova
Veskelyksen kylän kirjastonhoitaja Ljubov Prosoškova (vas.) esittelee lukijamatkan osallistujille paikallisia nähtävyyksiä ja kauniita maisemia.

Iso ja mukava matkustajabussi kulkee melko nopeasti Petroskoista kohti Veskelyksen kylää läpi suomalaisten asuttaman Tšalnan ja karjalaisten Essoilan kylän.

Tšalnan jälkeen bussi vähentää nopeuttaan hyvin tuntuvasti. Prääsän ja Suojärven piirien rajalla sijaitsevaan Veskelykseen johtava tie tulee yhä huonommaksi. Säämöjärvelle lähestyessään kuljettaja ajaa hiukan yli kolmekymmentä kilometriä tunnissa.

— Tie on hyvin kuoppainen, sanoo karjalaksi Ivan Savin.

Varhaisaamulla lämpimästä sängystään rohkeasti nostaneet 25 matkustajaa katselivat bussin ikkunasta paikallisia maisemia.

Päällä on alkutalven pukuja, koska ulkona on kolme astetta pakkasta ja pohjoinen tuuli. Tien varrella näkyy ensimmäistä harmaavalkoista lunta, joiden määrä lisääntyy Veskelyksen ympäristössä.

Vasta pari viikkoa sitten uutistoimittaja aloittanut Darja Derusova ei salli matkailijoiden torkkua eikä ikävöidä pehmeää kotisohvaansa. Hän vertaa Prääsän kansallisen piirin ja Suojärven piirin keskenään:

— Prääsän kansallisessa piirissä asuu noin 40 prosenttia karjalaisia ja alle 10 prosenttia suomalaisia. Päinvastoin rajalla sijaitsevaan Suojärven piiriin on jäänyt alle yksi prosentti suomalaisia ja melkein kymmenen prosenttia karjalaisia.

Alue, jossa Suojärven piiri nyt sijaitsee, oli viime vuosisatojen aikana hyvin levoton. Siellä käytiin useita verisiä taisteluja ja alue siirtyi valtiolta toiselle. Tästä seudusta taistelivat aikoinaan Ruotsi, Suomi ja Venäjä ja talvisodan jälkeen alue liitettiin Neuvostoliittoon Karjalan osaksi.

Kaksi valkoista joutsenta on ensimmäisiä lintuja, jotka matkustajat näkevät Veskelyksen kiertoajelulla. Linnut uivat kylän Matkajärvessä, joka sijaitsee melkein vastapäätä Pavel Azmatovin vanhempien taloa. Eläkeläinen Azmatov teki nämä joutsenet sekä myös ankat, haikarat ja erikokoiset karhut haavasta.

— Olen harrastanut puunleikkausta noin parikymmentä vuotta. Viimeisen seitsemän vuoden aikana olen leikannut haavasta paljon karhuja ja erilaisia vesilintuja. Tämän vuoden kesällä tein kaikkiaan 15 karhua, mestari kertoo.

Nyt Azmatov toivoo pystyvänsä joskus Matkajärven rannalle kalan muistopatsaan. Hän on jo laittanut tallin seinään tulevan patsaan piirroksen. 

Lisää lukijamatkasta lehdessä 23.10.2013

0 kommentit