ort: Grigori, Leonid
lut: Soini, Veini
Terveysaihe tulee yhä enemmän kysytymmäksi Karjalan oppilaitoksissa. Maanantaina Karjalassa starttasi yleisvenäläisen Terveysopettaja-kilpailun alueellinen vaihe. Opettajat esittelevät kirjallisessa muodossa ja videoesityksissä käytäntöjään terveystiedon levittämisestä lapsille ja nuorille.
Joensuusta tulleet kolme suomalaista työharjoittelijaa ovat auttaneet suomalais-ugrilaisen koulun oppilaita saamaan kosketuksen suomen kieleen. Kuukauden aikana pojat olivat opettajan apulaisina ja kertoivat koululaisille muun muassa suomen puhekielestä ja slangisanastosta.
— Meitä otettiin vastaan positiivisesti. Ihmiset ovat ystävällisiä ja vieraanvaraisia, Lasse Pehkonen kertoo ensimmäisistä elämyksistään.
Kostamuksen 1. koulu ja Tuupalan koulu ovat ystävystyneet vuonna 2 000. Siitä lähtien on järjestetty monia kielileirejä oppilaita varten. Leirien aiheina oli muun muassa suomalaisen joulun perinteitä, Karjalan tasavallan pääkaupunki Petroskoi, rajalla olevia suoja ja Kostamuksen nähtävyyksiä. Valitettavasti koulujen yhteys katkesi muutamaksi vuodeksi, mutta nyt koulut ovat alkaneet taas pitää yhteyttä.
Olesja Kaneva opettaa suomen kieltä Louhen koulussa jo seitsemättä vuotta. Hän on valmistunut Karjalan pedagogisesta akatemiasta, mutta aloitti opettajan työn vielä opiskelun aikana.
— Alussa oli hyvin vaikeaa. Joskus tulin ajatelleekseni, että olin valinnut itselleni sopimattoman ammatin. Sittemmin sopeuduin kuitenkin työhön, ja työ alkoi tuottaa minulle mielihyvää, Kaneva tunnustaa.
Aikoinaan Louhen piirin Kiestingin kylän leimana ollut suomen kieli on nyt marginaalisessa asemassa. Suomen kieltä opetetaan yhä koulussa lasten ja heidän vanhempiensa ansiosta.
Kiestingin koulun johtajan Jelena Kundozjorovan mukaan koululla oli entisaikoina etnokulttuurinen osuus. Sen mukaan suomea opetettiin 2.—11. luokalla kolme tuntia viikossa. Sittemmin Venäjän peruskoulujärjestelmä uudistui. Yleiset valtiolliset tutkinnot hyväksyttiin opetusohjelmaan, ja englannista tuli pakollinen aine.
Suomen kielen opettaja Olga Hristoforova on työskennellyt Petroskoin koulussa nro 3 lähes 17 vuotta. Koulu erikoistuu vieraiden kielten opetukseen.
— Halusin aina tulla opettajaksi. Kun valmistuin koulusta Aunuksessa, opiskelin Karjalan pedagogisen yliopiston vieraiden kielten tiedekunnassa. Siitä siirryin Petroskoin valtionyliopiston itämerensuomalaisten kielten tiedekunnan suomen kielen ja kirjallisuuden linjalle, Hristoforova sanoo.
Nuorten syrjäytyminen on ongelma, jonka syistä ja ratkaisutavoista ollaan montaa mieltä. Tästä ongelmasta yritetään selvitä sekä Suomessa että Karjalassa.
PREVENT -hankkeen osanottajat ovat auttaneet syrjäytymistilanteessa olevia oppilaita jo toista vuotta peräkkäin. Karelian ENPI CBC -ohjelman rahoittama hanke toteutetaan Karjalan tasavallan ja Suomen oppilaitoksissa.
Pietarilainen Anna Šeihet on jatko-opiskelijana Aleksandr Herzenille nimetyssä Venäjän valtiollisessa pedagogisessa yliopistossa. Hän suorittaa lisensiaatin tutkintoa, joka käsittelee suomen kielen opetusta koululaisille kerhomuodossa.
Sitä paitsi Šeihet opettaa suomea Pietarin 207. koulussa ja Venäjän kristillisessä humanitaarisessa akatemiassa.
— Olen valinnut työkseni opettajan ammatin, koska pidän lapsista. Opettajana olen aina lasten keskuudessa. Työni auttaa minua löytämään usein jotain uutta ja kiinnostavaa itselleni, Šeihet toteaa.
Tänä syksynä tapansa mukaan Karjalan kansalliskulttuurien keskus kutsui uusia opiskelijoita vuosittaisille karjalan kielen kursseille. Karjalan Rahvahan Liitto on järjestänyt kursseja kaikille halukkaille noin 20 vuotta.
— Karjalan kielen oppilaiden määrä on kasvanut kolmen viime vuoden aikana. Kursseille on tullut enemmän opiskelijoita vuosi vuodelta, mutta tänä vuonna kursseilla on ennätysmäärä opiskelijoita, livvinkarjalan kielen opettaja Jelena Filippova sanoo.
Vera Dubrovskaja on yksi 44 nuoresta kyläopettajasta, jotka saivat tänä vuonna Karjalan tasavallan päämiehen stipendin. Hän opettaa englantia ja suomea Leppäsyrjän koulussa Suojärven piirissä jo toista vuotta.
— Alussa oli vaikeaa. Haasteista huolimatta tykkäsin työstäni. Lasten kanssa tulin heti toimeen ja vähän ajan päästä sopeuduin täysin työhön, Dubrovskaja muistelee.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: