ort: Vadim
lut: Alina
Tänä syksynä tapansa mukaan Karjalan kansalliskulttuurien keskus kutsui uusia opiskelijoita vuosittaisille karjalan kielen kursseille. Karjalan Rahvahan Liitto on järjestänyt kursseja kaikille halukkaille noin 20 vuotta.
— Karjalan kielen oppilaiden määrä on kasvanut kolmen viime vuoden aikana. Kursseille on tullut enemmän opiskelijoita vuosi vuodelta, mutta tänä vuonna kursseilla on ennätysmäärä opiskelijoita, livvinkarjalan kielen opettaja Jelena Filippova sanoo.
Vera Dubrovskaja on yksi 44 nuoresta kyläopettajasta, jotka saivat tänä vuonna Karjalan tasavallan päämiehen stipendin. Hän opettaa englantia ja suomea Leppäsyrjän koulussa Suojärven piirissä jo toista vuotta.
— Alussa oli vaikeaa. Haasteista huolimatta tykkäsin työstäni. Lasten kanssa tulin heti toimeen ja vähän ajan päästä sopeuduin täysin työhön, Dubrovskaja muistelee.
Venäjän ja Suomen oppilaat, opiskelijat ja oppilaitoksista valmistuneet nuoret saivat mahdollisuuden pohtia venäjän kielen merkitystä elämässään ja työurallaan. Venäjän kielelle oli omistettu kansainvälinen esseekilpailu, joka järjestettiin Petroskoin valtionyliopistossa. Esseet voi kirjoittaa venäjän tai suomen kielellä. Voittajat valittiin kahdessa sarjassa.
Parhaaksi venäjänkieliseksi esseeksi todettiin Petroskoin valtionyliopiston filologisen tiedekunnan 3. vuosikurssin opiskelijan Olga Jurtšenkon ainekirjoitus.
Tänä lukuvuonna Petroskoin valtionyliopiston filologisen tiedekunnan itämerensuomalaisten kielten laitoksen ensimmäiselle kurssille pääsi 27 opiskelijaa. Kaksikymmentä heistä valitsi suomen, englannin kielen ja kirjallisuuden linjan. Suomen, karjalan ja kirjallisuuden linjalla opiskelee nyt viisi opiskelijaa ja suomen, vepsän ja kirjallisuuden linjalla - kaksi.
Tšalnan koulun englannin ja suomen kielen opettaja Vitali Jakimainen, 39, on ylpeä siitä, että hän opettaa suomea samassa koulussa, jossa aikoinaan opiskeli sitä koululaisena.
— Minun on mielenkiintoista opettaa sekä suomea että englantia. En halua muuttaa Tšalnasta mihinkään uuteen paikkaan. Minulla on täällä työ ja koti, Jakimainen sanoo.
Opettaja on työskennellyt koulussa melkein 15 vuotta. Töihin kouluun hän tuli armeijan jälkeen. Ennen varusmiespalvelua hän opiskeli englantia ja suomea entisessä Karjalan pedagogisessa korkeakoulussa Petroskoissa.
Uusi lukuvuosi on vasta alkanut. Joillekuille opiskelijoille se on viimeinen vuosi ennen varsinaisen ammattiuran aloittamista. Karjalan Sanomat haastatteli suomen kieltä opiskelevia nuoria. Aikovatko nuoret työskennellä omalla alallaan valmistumisen jälkeen? Missä tilanteissa he hyödyntävät suomen kielen taitoa? Millä tavoilla he ylläpitävät kielitaitoaan? Näihin kysymyksiin vastasi Petroskoin valtionyliopiston sekä Petroskoin opettajaopiston viimeisen vuosikurssin opiskelijoita.
Uljana Tikkanen, Petroskoin valtionyliopisto
Karjalan tasavallan suomen kielen opettajat ovat vähän harmistuneita, että uusien suomen kielen oppikirjojen valikoima on entisestään niukkaa. Jo toista vuotta koulut ovat hankkineet etupäässä petroskoilaisen opettajan Irina Syrjäläisen tekemiä oppikirjoja cd-levyineen ja työvihkoineen.
20 yhdeksäsluokkalaista suoritti suomen kielen päättötutkinnon Petroskoin suomalais-ugrilaisessa koulussa. Kahdeksan koululaista läpäisi karjalan kielen ja kolme vepsän kielen tutkinnon.
— Keskustelun aiheet olivat erilaisia. Koululaiset kertoivat Suomesta, Karjalan tasavallasta, sen kaupungeista ja nähtävyyksistä sekä luonnonsuojelusta, kertoo koulun suomen ja karjalan kielen opettaja Jelena Pankratjeva.
Petroskoin valtionyliopiston kansainvälisten koulutusohjelmien instituutissa on pidetty jo monien vuosien aikana venäjän kielen kursseja ulkomaalaisille opiskelijoille.
— Venäjää opetetaan jatkuvasti ulkomaalaisille opiskelijoille vuodesta 2001 lähtien. Näinä vuosina opiskelijat yli 50 maasta ovat käyneet opiskelemassa meillä venäjän kieltä, kertoo Petroskoin valtionyliopiston kansainvälisten koulutusohjelmien instituutin johtaja Ljudmila Kulikovskaja.
Uusien tietoteknologioiden soveltaminen koulun opetusprosessiin on hyvin tarpeen nykyaikana. Sellaiseen johtopäätökseen ovat tulleet kansainvälisen Tulevaisuuden oppimista ja kasvua tukevat oppimisympäristöt –seminaarin osallistujat.
— Tällä hetkellä yli 2,5 miljardia henkeä ympäri maailmaa käyttää nettiä. Netti vaikuttaa huomattavasti nykymaailmaan. Sitä voi verrata teolliseen vallankumoukseen, sanoo Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten asiantuntija Julia Laittila.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: