ort: Grigori, Semjon
lut: Aija
Olesja Kaneva opettaa suomen kieltä Louhen koulussa jo seitsemättä vuotta. Hän on valmistunut Karjalan pedagogisesta akatemiasta, mutta aloitti opettajan työn vielä opiskelun aikana.
— Alussa oli hyvin vaikeaa. Joskus tulin ajatelleekseni, että olin valinnut itselleni sopimattoman ammatin. Sittemmin sopeuduin kuitenkin työhön, ja työ alkoi tuottaa minulle mielihyvää, Kaneva tunnustaa.
Aikoinaan Louhen piirin Kiestingin kylän leimana ollut suomen kieli on nyt marginaalisessa asemassa. Suomen kieltä opetetaan yhä koulussa lasten ja heidän vanhempiensa ansiosta.
Kiestingin koulun johtajan Jelena Kundozjorovan mukaan koululla oli entisaikoina etnokulttuurinen osuus. Sen mukaan suomea opetettiin 2.—11. luokalla kolme tuntia viikossa. Sittemmin Venäjän peruskoulujärjestelmä uudistui. Yleiset valtiolliset tutkinnot hyväksyttiin opetusohjelmaan, ja englannista tuli pakollinen aine.
Suomen kielen opettaja Olga Hristoforova on työskennellyt Petroskoin koulussa nro 3 lähes 17 vuotta. Koulu erikoistuu vieraiden kielten opetukseen.
— Halusin aina tulla opettajaksi. Kun valmistuin koulusta Aunuksessa, opiskelin Karjalan pedagogisen yliopiston vieraiden kielten tiedekunnassa. Siitä siirryin Petroskoin valtionyliopiston itämerensuomalaisten kielten tiedekunnan suomen kielen ja kirjallisuuden linjalle, Hristoforova sanoo.
Nuorten syrjäytyminen on ongelma, jonka syistä ja ratkaisutavoista ollaan montaa mieltä. Tästä ongelmasta yritetään selvitä sekä Suomessa että Karjalassa.
PREVENT -hankkeen osanottajat ovat auttaneet syrjäytymistilanteessa olevia oppilaita jo toista vuotta peräkkäin. Karelian ENPI CBC -ohjelman rahoittama hanke toteutetaan Karjalan tasavallan ja Suomen oppilaitoksissa.
Pietarilainen Anna Šeihet on jatko-opiskelijana Aleksandr Herzenille nimetyssä Venäjän valtiollisessa pedagogisessa yliopistossa. Hän suorittaa lisensiaatin tutkintoa, joka käsittelee suomen kielen opetusta koululaisille kerhomuodossa.
Sitä paitsi Šeihet opettaa suomea Pietarin 207. koulussa ja Venäjän kristillisessä humanitaarisessa akatemiassa.
— Olen valinnut työkseni opettajan ammatin, koska pidän lapsista. Opettajana olen aina lasten keskuudessa. Työni auttaa minua löytämään usein jotain uutta ja kiinnostavaa itselleni, Šeihet toteaa.
Tänä syksynä tapansa mukaan Karjalan kansalliskulttuurien keskus kutsui uusia opiskelijoita vuosittaisille karjalan kielen kursseille. Karjalan Rahvahan Liitto on järjestänyt kursseja kaikille halukkaille noin 20 vuotta.
— Karjalan kielen oppilaiden määrä on kasvanut kolmen viime vuoden aikana. Kursseille on tullut enemmän opiskelijoita vuosi vuodelta, mutta tänä vuonna kursseilla on ennätysmäärä opiskelijoita, livvinkarjalan kielen opettaja Jelena Filippova sanoo.
Vera Dubrovskaja on yksi 44 nuoresta kyläopettajasta, jotka saivat tänä vuonna Karjalan tasavallan päämiehen stipendin. Hän opettaa englantia ja suomea Leppäsyrjän koulussa Suojärven piirissä jo toista vuotta.
— Alussa oli vaikeaa. Haasteista huolimatta tykkäsin työstäni. Lasten kanssa tulin heti toimeen ja vähän ajan päästä sopeuduin täysin työhön, Dubrovskaja muistelee.
Venäjän ja Suomen oppilaat, opiskelijat ja oppilaitoksista valmistuneet nuoret saivat mahdollisuuden pohtia venäjän kielen merkitystä elämässään ja työurallaan. Venäjän kielelle oli omistettu kansainvälinen esseekilpailu, joka järjestettiin Petroskoin valtionyliopistossa. Esseet voi kirjoittaa venäjän tai suomen kielellä. Voittajat valittiin kahdessa sarjassa.
Parhaaksi venäjänkieliseksi esseeksi todettiin Petroskoin valtionyliopiston filologisen tiedekunnan 3. vuosikurssin opiskelijan Olga Jurtšenkon ainekirjoitus.
Tänä lukuvuonna Petroskoin valtionyliopiston filologisen tiedekunnan itämerensuomalaisten kielten laitoksen ensimmäiselle kurssille pääsi 27 opiskelijaa. Kaksikymmentä heistä valitsi suomen, englannin kielen ja kirjallisuuden linjan. Suomen, karjalan ja kirjallisuuden linjalla opiskelee nyt viisi opiskelijaa ja suomen, vepsän ja kirjallisuuden linjalla - kaksi.
Tšalnan koulun englannin ja suomen kielen opettaja Vitali Jakimainen, 39, on ylpeä siitä, että hän opettaa suomea samassa koulussa, jossa aikoinaan opiskeli sitä koululaisena.
— Minun on mielenkiintoista opettaa sekä suomea että englantia. En halua muuttaa Tšalnasta mihinkään uuteen paikkaan. Minulla on täällä työ ja koti, Jakimainen sanoo.
Opettaja on työskennellyt koulussa melkein 15 vuotta. Töihin kouluun hän tuli armeijan jälkeen. Ennen varusmiespalvelua hän opiskeli englantia ja suomea entisessä Karjalan pedagogisessa korkeakoulussa Petroskoissa.
Tietokonetekniikan ja sosiaalisen median aikana olemme jo oppineet pärjäämään sähköisesti monilla elämänalueilla. Moni meistä osaa jo olla internetin tavoin avoin ja tavoitettavissa tyyliin 24/7. Ja kun on vielä tottunut asioimaan digitaalisesti yhä useamman liittovaltion viraston ja palveluntarjoajan kanssa, niin välillä ihmettelee, että miksei samaa avoimuutta ja tavoitettavuutta koe paikallisten virastojen ja viranomaisten taholta.
Viime aikoina kyseinen kohderyhmä on ollut paljon otsikoissa Suomessa. En voi sanoa, että se olisi minun lempiaihe, mutta keskustelua siitä, ovatko Suomeen muuttaneet ja Suomessa syntyneet venäläiset riski vai mahdollisuus, on ollut vaikea olla huomaamatta. Ja siihen reagoimattakin.
Kalevala-eepos on aina ollut tärkeänä kirjana Karjalan tasavallassa. Helmikuun lopussa vietetään perinteisesti Kalevalan päivää. Kalevalaa pidetään pohjoisen seudun mahtavana runoelmana ja kansan tietosanakirjana. Sen merkitys on todella suuri.
Karjala on tekemässä matkustuksen kehityksessä pientä läpimurtoa, kun Venäjän toiseksi suurin lentoyhtiö alkaa huhtikuussa lentää Moskovasta Petroskoihin kolmesti viikossa.
Venäjä haluaa korottaa äänensä pienten kansojen etujen puolesta ja kieltää suurten investointiprojektien toteutuksen ilman kansatieteellistä asiantuntijatarkastusta. Asiantuntijanlausunnosta tulee pakollinen niillä alueilla, jotka ovat maan vähälukuisten alkuperäiskansojen perinteisesti asuttamia alueita.
Suomessa puhutaan suomea, mutta kirjoitetaan sitä aika huonosti. Jopa eri lehtien toimituksissa. Se ei vielä haittaa mitään tai ketään, mutta muu kielitaito on pahasti ruostumassa.
Harmittaa, että viimeinen Spartak-urheiluseuran hiihtokeskus Suolusmäen huipuilla ei ole välttänyt täydellistä rappeutumista.
Riittävä ravinto on yksi ihmisen perustarpeista. Turistille syöminen on liikkumisen ja majoituksen ohella yksi matkustamiseen liittyvistä välttämättömistä perusasioista. Vaikka ruoka ja syöminen eivät olisikaan matkan tärkein motiivi, mainitaan se usein toiseksi tai kolmanneksi tärkeimpänä asiana matkustamisessa.
Suuri ryhmä Venäjän ihmisoikeusneuvoston jäseniä teki mittavan vierailun Karjalaan viime viikolla. Lukuisissa tapaamisissa esille nostettiin teemoja laajalta skaalalta ja myös Karjalan itämerensuomalaisten vähemmistökansojen edustajat pääsivät neuvoston juttusille.
Karjalan kansallisten kielten opetus on ottanut loikan eteenpäin. Petroskoissa laaditut alakoululle tarkoitetut karjalan, suomen ja vepsän kielen opetusohjelmat hyväksyttiin hiljattain Moskovassa Venäjän perusopetusohjelmien luetteloon.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: