ort: Anton, Vasilisa, Georgi
lut: Aune, Oona, Netta, Auni
Tänä syksynä tapansa mukaan Karjalan kansalliskulttuurien keskus kutsui uusia opiskelijoita vuosittaisille karjalan kielen kursseille. Karjalan Rahvahan Liitto on järjestänyt kursseja kaikille halukkaille noin 20 vuotta.
— Karjalan kielen oppilaiden määrä on kasvanut kolmen viime vuoden aikana. Kursseille on tullut enemmän opiskelijoita vuosi vuodelta, mutta tänä vuonna kursseilla on ennätysmäärä opiskelijoita, livvinkarjalan kielen opettaja Jelena Filippova sanoo.
Vera Dubrovskaja on yksi 44 nuoresta kyläopettajasta, jotka saivat tänä vuonna Karjalan tasavallan päämiehen stipendin. Hän opettaa englantia ja suomea Leppäsyrjän koulussa Suojärven piirissä jo toista vuotta.
— Alussa oli vaikeaa. Haasteista huolimatta tykkäsin työstäni. Lasten kanssa tulin heti toimeen ja vähän ajan päästä sopeuduin täysin työhön, Dubrovskaja muistelee.
Venäjän ja Suomen oppilaat, opiskelijat ja oppilaitoksista valmistuneet nuoret saivat mahdollisuuden pohtia venäjän kielen merkitystä elämässään ja työurallaan. Venäjän kielelle oli omistettu kansainvälinen esseekilpailu, joka järjestettiin Petroskoin valtionyliopistossa. Esseet voi kirjoittaa venäjän tai suomen kielellä. Voittajat valittiin kahdessa sarjassa.
Parhaaksi venäjänkieliseksi esseeksi todettiin Petroskoin valtionyliopiston filologisen tiedekunnan 3. vuosikurssin opiskelijan Olga Jurtšenkon ainekirjoitus.
Tänä lukuvuonna Petroskoin valtionyliopiston filologisen tiedekunnan itämerensuomalaisten kielten laitoksen ensimmäiselle kurssille pääsi 27 opiskelijaa. Kaksikymmentä heistä valitsi suomen, englannin kielen ja kirjallisuuden linjan. Suomen, karjalan ja kirjallisuuden linjalla opiskelee nyt viisi opiskelijaa ja suomen, vepsän ja kirjallisuuden linjalla - kaksi.
Tšalnan koulun englannin ja suomen kielen opettaja Vitali Jakimainen, 39, on ylpeä siitä, että hän opettaa suomea samassa koulussa, jossa aikoinaan opiskeli sitä koululaisena.
— Minun on mielenkiintoista opettaa sekä suomea että englantia. En halua muuttaa Tšalnasta mihinkään uuteen paikkaan. Minulla on täällä työ ja koti, Jakimainen sanoo.
Opettaja on työskennellyt koulussa melkein 15 vuotta. Töihin kouluun hän tuli armeijan jälkeen. Ennen varusmiespalvelua hän opiskeli englantia ja suomea entisessä Karjalan pedagogisessa korkeakoulussa Petroskoissa.
Uusi lukuvuosi on vasta alkanut. Joillekuille opiskelijoille se on viimeinen vuosi ennen varsinaisen ammattiuran aloittamista. Karjalan Sanomat haastatteli suomen kieltä opiskelevia nuoria. Aikovatko nuoret työskennellä omalla alallaan valmistumisen jälkeen? Missä tilanteissa he hyödyntävät suomen kielen taitoa? Millä tavoilla he ylläpitävät kielitaitoaan? Näihin kysymyksiin vastasi Petroskoin valtionyliopiston sekä Petroskoin opettajaopiston viimeisen vuosikurssin opiskelijoita.
Uljana Tikkanen, Petroskoin valtionyliopisto
Karjalan tasavallan suomen kielen opettajat ovat vähän harmistuneita, että uusien suomen kielen oppikirjojen valikoima on entisestään niukkaa. Jo toista vuotta koulut ovat hankkineet etupäässä petroskoilaisen opettajan Irina Syrjäläisen tekemiä oppikirjoja cd-levyineen ja työvihkoineen.
20 yhdeksäsluokkalaista suoritti suomen kielen päättötutkinnon Petroskoin suomalais-ugrilaisessa koulussa. Kahdeksan koululaista läpäisi karjalan kielen ja kolme vepsän kielen tutkinnon.
— Keskustelun aiheet olivat erilaisia. Koululaiset kertoivat Suomesta, Karjalan tasavallasta, sen kaupungeista ja nähtävyyksistä sekä luonnonsuojelusta, kertoo koulun suomen ja karjalan kielen opettaja Jelena Pankratjeva.
Petroskoin valtionyliopiston kansainvälisten koulutusohjelmien instituutissa on pidetty jo monien vuosien aikana venäjän kielen kursseja ulkomaalaisille opiskelijoille.
— Venäjää opetetaan jatkuvasti ulkomaalaisille opiskelijoille vuodesta 2001 lähtien. Näinä vuosina opiskelijat yli 50 maasta ovat käyneet opiskelemassa meillä venäjän kieltä, kertoo Petroskoin valtionyliopiston kansainvälisten koulutusohjelmien instituutin johtaja Ljudmila Kulikovskaja.
Uusien tietoteknologioiden soveltaminen koulun opetusprosessiin on hyvin tarpeen nykyaikana. Sellaiseen johtopäätökseen ovat tulleet kansainvälisen Tulevaisuuden oppimista ja kasvua tukevat oppimisympäristöt –seminaarin osallistujat.
— Tällä hetkellä yli 2,5 miljardia henkeä ympäri maailmaa käyttää nettiä. Netti vaikuttaa huomattavasti nykymaailmaan. Sitä voi verrata teolliseen vallankumoukseen, sanoo Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten asiantuntija Julia Laittila.
Venäjä haluaa korottaa äänensä pienten kansojen etujen puolesta ja kieltää suurten investointiprojektien toteutuksen ilman kansatieteellistä asiantuntijatarkastusta. Asiantuntijanlausunnosta tulee pakollinen niillä alueilla, jotka ovat maan vähälukuisten alkuperäiskansojen perinteisesti asuttamia alueita.
Suomessa puhutaan suomea, mutta kirjoitetaan sitä aika huonosti. Jopa eri lehtien toimituksissa. Se ei vielä haittaa mitään tai ketään, mutta muu kielitaito on pahasti ruostumassa.
Harmittaa, että viimeinen Spartak-urheiluseuran hiihtokeskus Suolusmäen huipuilla ei ole välttänyt täydellistä rappeutumista.
Riittävä ravinto on yksi ihmisen perustarpeista. Turistille syöminen on liikkumisen ja majoituksen ohella yksi matkustamiseen liittyvistä välttämättömistä perusasioista. Vaikka ruoka ja syöminen eivät olisikaan matkan tärkein motiivi, mainitaan se usein toiseksi tai kolmanneksi tärkeimpänä asiana matkustamisessa.
Suuri ryhmä Venäjän ihmisoikeusneuvoston jäseniä teki mittavan vierailun Karjalaan viime viikolla. Lukuisissa tapaamisissa esille nostettiin teemoja laajalta skaalalta ja myös Karjalan itämerensuomalaisten vähemmistökansojen edustajat pääsivät neuvoston juttusille.
Karjalan kansallisten kielten opetus on ottanut loikan eteenpäin. Petroskoissa laaditut alakoululle tarkoitetut karjalan, suomen ja vepsän kielen opetusohjelmat hyväksyttiin hiljattain Moskovassa Venäjän perusopetusohjelmien luetteloon.
Kun puhe on venäläisestä kirjallisuudesta, ei ole mitään epäilyä, millä kielellä se on kirjoitettu. Kirjallisuudessa voi olla tietysti vieraskielisiä lauseita ja kappaleita, kuten esimerkiksi Leo Tostoin Sota ja rauha -romaanissa. Venäjän kieli on kuitenkin teoksen pääkieli.
Pohjoiset kansat ovat pitkään käyttäneet rekeä kulkuvälineenä. Vene oli vesikulkuneuvo, mutta maalla ihmiset ajoivat reellä. 1900-luvun alussa alettiin käyttää vankkureita. Vankkurit olivat suosiossa etupäässä Karjalan eteläosassa. Vienan Karjalassa vankkurit olivat pitkään tuntematon kulkuneuvo, ja ihmiset ajoivat reellä talvella ja kesällä.
Etsin isoisääni Beg Suovasta. Hän oli syntynyt Sorokan (nykyisen Belomorskin) Suikujärvellä vuonna 1899.
Kaikki suunnitelmat eivät välttämättä käy toteen. Olemme lapsesta asti oppineet tämän yksinkertaisen elämänviisauden. Kuin myös sen, että joitakin toteutumattomiksi käyneitä projekteja ja suunnitelmia jää kaipaamaan koko eliniän.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: