ort: Fjodor, Vasili
lut: Tatu, Daniel, Taneli
Eri alueiden lastentarhanopettajien täydennyskoulutuskurssit nimeltä Kaksikielisyys leikki-iässä pidettiin Karjalan tasavallan opettajien täydennyskoulutusinstituutissa.
— Nämä kurssit erikoistuvat lähinnä lastentarhanopettajien kielikoulutukseen. Täydennyskoulutusinstituutti järjestää hyvin harvoin tällaisia kursseja, koska niitä onkin vaikea järjestää, sanoo Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit varhaiskoulutuksessa –hankkeen Karjalan koordinaattori Natalja Antonova.
Aunuksen valokuvaaja Anatoli Tšebotarjov ja harrastajavalokuvaaja Juri Lumpiev ovat avanneet yhteisnäyttelyn Petroskoissa.
Ladogan hengitüs -nimiseen näyttelyyn on kerätty noin 60 hyväntuulista valokuvaa ihmisistä, linnuista, eläimistä ja hyönteisistä. Näyttelyssä saadut tulot annetaan Vieljärven asukkaille, jotka nyt ovat korjaamassa Karjalan kielen kotia.
Juri Lumpiev on valokuvannut luontoa. Hänen valokuviensa kautta voi tutkia Laatokan luontoa. Toisessa kuvassa on kärppä, toisessa ruisrääkkä. Tekijä ei ole koskaan kirjoittanut nimiä omiin valokuviinsa.
Aunuksen valokuvaaja Anatoli Tšebotarjov ja harrastajavalokuvaaja Juri Lumpiev ovat avanneet yhteisnäyttelyn Petroskoissa.
Ladogan hengitüs -nimiseen näyttelyyn on kerätty noin 60 hyväntuulista valokuvaa ihmisistä, linnuista, eläimistä ja hyönteisistä. Näyttelyssä saadut tulot annetaan Vieljärven asukkaille, jotka nyt ovat korjaamassa Karjalan kielen kotia.
Juri Lumpiev on valokuvannut luontoa. Hänen valokuviensa kautta voi tutkia Laatokan luontoa. Toisessa kuvassa on kärppä, toisessa ruisrääkkä. Tekijä ei ole koskaan kirjoittanut nimiä omiin valokuviinsa.
Karjalan historiaan on kiinnitetty suurta huomiota Historiallinen arkisto –aikakauslehden erikoisnumerossa, joka on omistettu Pohjois-Venäjälle. Lehti esiteltiin Petroskoin valtionyliopistossa.
— Lehdessä on julkaistu ainutlaatuista historiallista materiaalia, joka paljastaa pitkään aikaan salassa pidettyjä Karjalan historian sivuja, huomauttaa Petroskoin valtionyliopiston historiatieteiden tohtori Aleksandr Paškov.
Uutena lukuvuotena Karjalan tasavallan peruskouluihin odotetaan yli 65000 oppilasta. Ensimmäiselle luokalle on tulossa noin 6500 lasta.
Tasavallan päiväkoteihin on odotettavissa noin 34000 lasta. Täten näiden määrä on kasvanut yli 1000 hengellä vuoteen 2012 verrattuna.
Suomen kieltä saa nyt opettaa Karjalan tasavallan kouluissa pitkänä kielenä toiselta luokalta alkaen. Virallinen hyväksyntä tuli tällä viikolla Venäjän opetusministeriöltä, jonka puoleen oli kääntynyt asiasta Karjalan päämies Aleksandr Hudilainen. Hyvän uutisen ilmoitti Karjalan opetusministeriön kansalliskielten opetuksesta vastaava Natalja Vasiljeva tänään.
Ehtivätkö suomen kielen opetukseen erikoistuneet koulut uudistaa opetussuunnitelmansa viikkoa ennen lukuvuoden alkua vai pääseekö suomi lukujärjestykseen pitkänä vieraana kielenä vasta ensi vuoden syyskuussa?
Uutena lukuvuotena Karjalan tasavallan peruskouluihin odotetaan yli 65 tuhatta oppilasta. Näistä ensimmäiselle luokalle on tulossa noin 6,4 tuhatta lasta. Tasavallan päiväkoteihin ja esikouluihin on odotettavissa yli 34 tuhatta lasta.
27. toukokuuta Venäjän kirjastojen päivänä Karjalan tasavallan lasten ja nuorten kirjastossa pidettiin Parhaat lukijat 2013 -palkintojenjakotilaisuus.
Tänä keväänä Karjalan tasavallassa ja Suomen Pohjois-Karjalassa Petroskoin ja Joensuun kaupunginhallitusten aloitteesta käynnistyy kansainvälinen Education for inspiration -musiikkikoulutushanke. Hanke toteutetaan EU:n Karjala-raja-alueyhteistyöohjelman tuella joulukuuhun 2014 mennessä.
17. toukokuuta Petroskoin kaupungintalossa pidettiin tälle hankkeelle omistettu konferenssi, johon osallistui Suomen puolelta Joensuun, Kuhmon ja Tohmajärven ja Karjalan puolelta Petroskoin ja Kostamuksen hallitusten ja musiikkioppilaitosten edustajia.
Petroskoin 17. kymnaasissa suomen kielen opetus jatkuu toiselta luokalta lähtien. Kahdeksan perhettä on valinnut lapsilleen suomen kielen toisena vieraana kielenä, eli toisella luokalla koululaiset alkavat opiskella sitä englannin kielen rinnalla. Tästä ilmoitettiin viime viikolla karjalan, vepsän ja suomen kielen opetusta koordinoivan neuvoston istunnossa.
Tulevat toisluokkalaiset opiskelevat englantia pakollisena pitkänä kielenä. Suomen kielen oppitunteja on viikossa kolme ja englannin kaksi.
Viime kesänä sain kokea monenlaista käytäntöä valtakunnanrajan ylittämisessä EU:n ja Venäjän välisellä rajalla. Suhteellisen harva suomalainen tietää, että Pohjois-Pohjanmaalla on toiminut jo kymmenen vuotta kansainvälinen rajanylityspaikka Venäjän vastaisella rajalla Kuusamossa.
Toiveita antavia uutisia ja tilastoja on viime päivinä kantautunut Suomesta. Loppuviikosta Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen kirjoitti Facebook-tilillään, että Niiralan ja Imatran rajanylityspaikkojen aukiolorajoitussuunnitelmista on luovuttu.
Kansallisperinteeseen nojautuvan Lembi-näytelmän paluu näyttämölle viime kevätkesästä. Joensuun teattereiden Taiga-Maton ja Sirkus Supiaisen vierailut syyskuussa. Aleksis Kiveen ja Maria Jotuniin pohjautuvan esityksen ensi-ilta lokakuussa. Kulttuuridesantti Suomesta Petroskoihin lokakuun lopussa, jolloin tuleva yhteistyö tulee neuvottelujen keskiöön.
Tänään 5. lokakuuta on tullut kuluneeksi tasan 96 vuotta siitä, kun Karjalan Sanomien historiallinen edeltäjä, Karjalan Kommuuni -lehti, näki päivänvalon. Kulunut 96. elinvuosi on jäänyt tietysti viime vuonna laajasti juhlitun lehden 95-vuotisjuhlavuoden varjoon, mutta silti siinä ajassa on tullut paljon tehtyä.
Sahalinin saarella asuvan vähemmistökansan nivhin kielellä ilmestyy Nivh dif -lehti, jonka painos on 200 kappaletta. Erittäin vähän. Toki saarella asuvista 2000 nivhistä vain 600 henkilöä puhuu kieltään. Toisin sanoen lehti kattaa 30 prosenttia eli joka kolmannen kieltä puhuvan nivhin. Erittäin paljon.
Sunnuntain vaalit eivät tuoneet yllätystä. Tulos oli odotettu ja Karjalan tasavallan osalta hyvin ennustettavissa. Ei tarvinnut olla sen kummemmin perillä poliittisista kuvioista olettaakseen, että Yhtenäinen Venäjä voittaa ja Karjalassa sen kannatus jää maan keskilukuja pienemmäksi.
Lukija on varmasti huomannut, että viime lehdessä olemme antaneet melkoisesti palstatilaa puolueiden ja kansanedustajaehdokkaiden vaalimainoksille. Vastaava menettely jatkuu aina vaalipäivään 18. syyskuuta saakka. Koska olemme valtion kustantama lehti, vaalilaki velvoittaa meidät menettelemään niin.
Etsimme mummoni sisaren Anastasia Kostinan jälkeläisiä Venäjältä. Sota erotti perheen. Osa perheestä tuli Suomeen ja osa jäi Venäjälle. Valokuvassa vanhin henkilö Anastasia Kostina (syntyi 21.12.1902 Gagarki, kuoli 1980-luvulla) ja hänen tyttärensä (nimi on tuntematon).
Vuokkiniemi on toisella koetuksella saanut tahtonsa läpi. Viime perjantaina tunnettu vienalainen runokylä julistettiin vuoden 2017 suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi. Ensimmäisen kerran Vuokkiniemi tavoitteli titteliä vuonna 2014, jolloin se hävisi Setumaan Obinitsalle Virosta.
Heinäkuussa Karjalan tasavallan lainsäädäntökokous yritti tehdä historiaa. Kansanedustajaryhmä nosti esiin ja toi äänestykseen korjauksen tasavallan perustuslakiin. Sen mukaan karjalalle voitaisiin antaa virallisen kielen status ilman kansanäänestystä.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: