ort: Veronika, Vladimir
lut: Saana, Saini
Uusien tietoteknologioiden soveltaminen koulun opetusprosessiin on hyvin tarpeen nykyaikana. Sellaiseen johtopäätökseen ovat tulleet kansainvälisen Tulevaisuuden oppimista ja kasvua tukevat oppimisympäristöt –seminaarin osallistujat.
— Tällä hetkellä yli 2,5 miljardia henkeä ympäri maailmaa käyttää nettiä. Netti vaikuttaa huomattavasti nykymaailmaan. Sitä voi verrata teolliseen vallankumoukseen, sanoo Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten asiantuntija Julia Laittila.
Prääsän piirin Essoilan koulun suomen kielen opettajasta Ljudmila Pupulaisesta tuli paras äidinkielen opettaja. Äidinkielen opettaja -sarja kuului Karjalan tasavallan Vuoden opettaja 2014 -kilpailuun, joka pidettiin Petroskoissa viime viikolla.
Yhteensä sarjaan osallistui kolme opettajaa. Soksun kylän koulun vepsän kielen opettaja Anastasia Konošenko ja Kalevalan Kirilloville nimetyn koulun karjalan ja suomen kielen opettaja Nina Aleksejeva sekä suomen kielen opettaja Essoilasta esittelivät kilpailussa taitojaan.
Sunnuntain kielipesä on lopettanut toimintansa. Yksitoista lasta ja vanhempansa kävivät Karjalan Rahvahan Liiton järjestämässä kielipesässä kolmisen kuukautta.
— Pidimme 12 harjoitusta. Niissä lapset katsoivat piirrosfilmejä, lauloivat, piirsivät, muovailivat, tekivät lahjoja vanhemmilleen. He tekivät sitä, mitä he olivat tottuneet tekemään arkielämässä. Me emme keksineet mitään uutta, vaan puhuimme koko ajan karjalaa, Karjalan Rahvahan Liiton puheenjohtaja Jelena Migunova sanoo.
Petroskoin valtionyliopiston täydennyskoulutuksen tiedekunnassa on pidetty jo monien vuosien aikana suomen kielen kursseja yliopiston opettajille.
— Tällaisten kurssien järjestäminen on edesmenneen Petroskoin valtionyliopiston suomen kielen tutkijan ja opettajan Tamara Staršovan ansiota. Hän oli hyvin kiinnostunut suomen kielen popularisoimisesta yliopistossa ja halusi käyttää sitä yliopiston opettajien ammattitaidon parantamiseen, toteaa Petroskoin valtionyliopiston täydennyskoulutuksen tiedekunnan dekaani Tatjana Agarkova.
Karjalan Rahvahan Liiton perustama kielipesä on avoinna vain viikonloppuisin. Yksitoista lasta vanhempiensa kanssa käyvät siellä oppimassa karjalan kieltä säännöllisesti.
— Järjestämme 12 harjoitusta leikki-ikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Harjoitukset pidetään sunnuntaisin ja jokainen kestää puolitoista tuntia. Harjoituksissa käyvät lapset ovat karjalaisia, Karjalan Rahvahan Liiton puheenjohtaja Jelena Migunova sanoo.
Etnokulttuurinen koulutus Karjalassa –verkkoportaali on käynnistynyt. Tietoportaali on Karjalan opettajien täydennyskoulutusinstituutin kansallis-alueellisen komponentin laboratorion suunnittelema.
Vielä lapsena Petroskoin poliklinikassa nro 2 työskentelevä Tatjana Dudinova halusi kirjoittaa sadun kukista. Vuonna 2011 ilmestyi hänen ensimmäinen kirjansa, joka oli kuitenkin omistettu pikkunorpalle. Montja-norppa Laatokalta julkaistiin venäjäksi ja suomeksi.
Uuden lukuvuoden alusta Petroskoin valtionyliopiston filologisen tiedekunnan itämerensuomalaisten kielten laitos kokee huomattavia muutoksia. Ennen kaikkea on päätetty lakkauttaa suomen kielen ja kirjallisuuden linja. Täten lukuvuodelle 2014—2015 voi hakeutua kolmelle linjalle: suomen ja karjalan kielen, suomen ja vepsän kielen ja suomen ja englannin kielen linjalle.
Valentina Antonova on opettanut suomea lapsille Värtsilän taajamassa 15 vuotta. Opiskelevien joukossa on ollut niin leikki-ikäisiä ja ala-asteen oppilaita kuin myös yläluokkalaisia. Nykyään hän opettaa suomea 40 päiväkodin lapselle kaksi tuntia viikossa ja yli 60 koululaiselle Värtsilän monitoimitalossa neljä tuntia viikossa. Opetus on ilmainen.
— Nyt työskentelen etupäässä pienten lasten parissa. Nuoret eivät pysty jatkamaan suomen kielen lukemista suuren koulukuormituksen takia, Antonova miettii.
Suomenkielinen kerho on aloittanut toimintansa Pietarissa. Pikkulasten kanssa leikitään, lauletaan ja loruillaan suomeksi. Kouluikäiset lapset lukevat, kirjoittavat ja puhuvat suomea.
— Kerhotoiminnalle on todella tarvetta niin Pietarissa kuin myös muualla Venäjällä, erityisen kiinnostavaksi näen Suomen lähialueet: Viipurin ja Karjalan sekä pohjoisessa Kantalahden ja Murmanskin. Pietarissa kyselyitä suomenkielen opiskelun mahdollisuuksista on tullut paljon ja sen vuoksi tällainen toiminta päätettiin nyt käynnistää, Pietarin Suomi-koulu ry:n puheenjohtaja Teemu Purojärvi sanoo.
Suuri ryhmä Venäjän ihmisoikeusneuvoston jäseniä teki mittavan vierailun Karjalaan viime viikolla. Lukuisissa tapaamisissa esille nostettiin teemoja laajalta skaalalta ja myös Karjalan itämerensuomalaisten vähemmistökansojen edustajat pääsivät neuvoston juttusille.
Karjalan kansallisten kielten opetus on ottanut loikan eteenpäin. Petroskoissa laaditut alakoululle tarkoitetut karjalan, suomen ja vepsän kielen opetusohjelmat hyväksyttiin hiljattain Moskovassa Venäjän perusopetusohjelmien luetteloon.
Kun puhe on venäläisestä kirjallisuudesta, ei ole mitään epäilyä, millä kielellä se on kirjoitettu. Kirjallisuudessa voi olla tietysti vieraskielisiä lauseita ja kappaleita, kuten esimerkiksi Leo Tostoin Sota ja rauha -romaanissa. Venäjän kieli on kuitenkin teoksen pääkieli.
Pohjoiset kansat ovat pitkään käyttäneet rekeä kulkuvälineenä. Vene oli vesikulkuneuvo, mutta maalla ihmiset ajoivat reellä. 1900-luvun alussa alettiin käyttää vankkureita. Vankkurit olivat suosiossa etupäässä Karjalan eteläosassa. Vienan Karjalassa vankkurit olivat pitkään tuntematon kulkuneuvo, ja ihmiset ajoivat reellä talvella ja kesällä.
Etsin isoisääni Beg Suovasta. Hän oli syntynyt Sorokan (nykyisen Belomorskin) Suikujärvellä vuonna 1899.
Kaikki suunnitelmat eivät välttämättä käy toteen. Olemme lapsesta asti oppineet tämän yksinkertaisen elämänviisauden. Kuin myös sen, että joitakin toteutumattomiksi käyneitä projekteja ja suunnitelmia jää kaipaamaan koko eliniän.
Uudenvuoden jälkeisellä lomalla elettiin Karjalan tasavallassa oikea matkailubuumi. Trendi on pysynyt kasvun puolella toisena vuotena peräkkäin. Talvisesongin viralliset tilastot tulevat myöhemmin, mutta jo nyt olemassa olevat numerotiedot ilahduttavat.
Lupaavat tullitilastot tulivat esille viime viikolla, kun suomalainen Joulupukki ja venäläinen Pakkasukko kahden maan raja- ja tulliviranomaisten seurueessa tapasivat toisensa valtakunnanrajalla Värtsilässä. Ei, rajanylityksessä ei ole vielä lamaannus täydellisesti ohi, mutta tilastoista päätellen laskukauden pohja on saavutettu tai on jo takana.
Perjantai-iltana ryyppäsin kahvia, muistin yhden hauskan jutun kahvin nimen muuttamisesta ja kirjoitin seuraavan tekstin sosiaalisen median omalle sivulleni. Tämä uudistus alkoi 16. marraskuuta, kun Venäjän pääministeri Dmitri Medvedjev ehdotti americano-kahvin muuttamista russianoksi.
Teiden kunnossapito talviaikaan on ainakin alkutalven mittaan sujunut Petroskoissa edellisiin vuosiin verrattuna melkein malliksi asti, niinpä opimme iloksemme luottamaan, että talven pahimmat lumisateet eletään tällä kertaa suuritta kommelluksitta.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: