kulttuuri / maaliskuu 26, 2014 14:39 / päivitetty maaliskuu 26, 2014 14:39
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Inna Lankinen kertoo, että vanhempiensa monien kirjeiden ensisijaisena aiheena oli teatteri.
Inna Lankinen kertoo, että vanhempiensa monien kirjeiden ensisijaisena aiheena oli teatteri.

Helsinkiläinen Inna Lankinen ei ole tullut näyttelijäksi, vaikka hän on syntynyt teatteriperheeseen. Hänen vanhempansa ovat Karjalan Kansallisen teatterin näyttelijät Toivo Lankinen ja Darja Karpova. He osallistuivat teatterin perustamiseen.

— Vanhemmillani oli kolme lasta. Isäni haaveili, että joku meistä olisi oppinut näyttelijäksi. Olemme valinneet toiset ammatit. Vanhempani olivat silmittömästi innostuneita teatteriin. Se oli heidän maailmansa, Inna Lankinen muistelee.

Lankinen on sitä mieltä, että teatteri antaa elämyksiä ja herättää tunteita.

kulttuuri / maaliskuu 18, 2014 11:53 / päivitetty maaliskuu 18, 2014 15:37
Destination Karelia -näyttelyssä on esillä valokuvaajien Anastasia Horošilovan ja Jaakko Heikilän visio Karjalasta.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Anastasia Horošilovan installaatio on rulla paperia, jossa on valokuvia ja kirjeiden kopioita. Näyttelyn vieraat lukevat ihmisten tarinoita ja katsovat kuvia, jotka ilmestyvät kuin painokoneesta.

Destination Karelia -näyttely kruunaa hankkeen, jota toteuttavat Karjalan tasavallan ja Suomen museot. Suurin osa hanketyöstä on jäänyt näkymättömäksi projektin ulkopuolisilta ihmisiltä. Petroskoin näyttelysalissa avattu näyttely on hankkeen todellinen helmi. Näyttely on vieraillut jo Moskovassa ja Joensuussa. Nyt se on saapunut Petroskoihin.

Destination Karelia -näyttelyssä kahden valokuvaajan projektit kohtaavat. Venäläinen ja suomalainen tutkivat, miten Karjalan tasavalta ja Pohjois-Karjala elävät nykymaailmassa.

kulttuuri / maaliskuu 5, 2014 15:07 / päivitetty maaliskuu 5, 2014 15:07
Opiskelija Andrei Prokopjev (vas.) sekä koululaiset Ksenija Kuvalina, Jekaterina Zaharova ja Roman Polevoi Vieljärveltä esittävät 1930-luvun nuorisoa.

Historiallisen sarjaelokuvan ensimmäinen kuvauspäivä meni hienosti tunnetussa karjalaisessa kylässä Kinnermäellä Prääsän piirissä. Petroskoista ja Kinnermäen naapurikylästä Vieljärveltä joukkokohtauksiin kutsutut asukkaat esittivät mennyttä arkielämää. Pojat hakkasivat puita, mies lähti metsästykseen ja nainen kantoi vesiämpäriä ämmänlängillä.

— En tiedä, montako päivää osallistun kuvaamiseen, mutta tietysti se miellyttää minua kovasti. Tulevaisuudessa minulla on muistettavaa. Ensimmäisenä kuvauspäivänä meitä pelotti vähän, Jekaterina Zaharova kertoo.

kulttuuri / helmikuu 28, 2014 10:31 / päivitetty helmikuu 28, 2014 10:31
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Mestari on tehnyt Väinämöisen nuoren parrattoman pojan.
Mestari on tehnyt Väinämöisen nuoren parrattoman pojan.

Itseoppinut kansallispukujen ompelija, petroskoilainen Rita Kemppainen on valmistanut kuuden viime vuoden aikana karjalaisia kansallispukuja nukeille. Karjalan muinainen puku kiinnostaa mestaria paljon.

Työssään Kemppainen käyttää vanhoja kuminukkeja, jotka hänelle antavat ystävänsä. Innostuneen naisen kädessä nukke saa uuden elämän.

— Pesen nukkeja ja korjaan niitä. Joskus annan nuken taiteilijalle, joka piirtää uudet kasvot sille. Katson nukkea ja ymmärrän, minkä puvun ompelen sille, mestari kertoo.

kulttuuri / helmikuu 19, 2014 15:03 / päivitetty helmikuu 19, 2014 15:03
Runoja, lauluja ja tansseja esitetään laskiaisen aattona venäläisen kulttuurin viikolla myös petroskoilaisten voimin.
Darja Derusova
KUVA: Annika Berežnyh
Laskiaistapahtuma keräsi viime vuonna Kuopiossa yli 200 osanottajaa. Tänä vuonna ohjelma on laajempi.

Kuopiossa vietetään venäläisen kulttuurin viikkoa. Sen aikana Kuopion asukkaat tutustuvat venäläiseen laskiaisperinteeseen. Venäläiset leikit, musiikki ja tanssit viihdyttävät Kuopion lapsia ja aikuisia maslenitsa-viikon aikana.

kulttuuri / helmikuu 18, 2014 13:56 / päivitetty helmikuu 18, 2014 13:56
Kolme taiteilijaa Karjalasta osallistuu Kalevalaa kuvaavaan näyttelyyn Pietarissa.
Jelena Maloduševa
KUVA: kalevalaseura.fi
Pietarissa seitsemän taiteilijaa esittelee tulkintansa vanhasta Kalevalan eepoksesta. Kuvassa on Igor Baranovin maalaus Sampo.

Kalevalan päivän kunniaksi Venäjän kulttuuripääkaupungissa avataan näyttely nimeltä Taiteilijoiden Kalevala Venäjällä.

Kalevalaseura-säätiö käynnisti Venäläisten taiteilijoiden Kalevala -hankkeen vuonna 2012 yhteistyössä Suomen Pietarin instituutin kanssa.

kulttuuri / helmikuu 17, 2014 10:16 / päivitetty helmikuu 17, 2014 10:16
Joensuun Musiikkitalvi huipentuu Karjalan musiikkiteatterin balettiin.
Jelena Maloduševa
KUVA: musiikkiteatterin arkisto
Baletin rehevä musiikki, tanssijoiden taidokkuus ja runsas visuaalisuus vievät katsojan tavallosesta maailmasta toiseen ulottuvuuteen.

Karjalan musiikkiteatteri esittää Pähkinänsärkijän Joensuun Areenalla perjantaina 21. helmikuuta. Baletti on osa Joensuun musiikkitalvea. Joensuun balettikoulun opiskelijat esiintyvät lasten rooleissa. Baletti on täyteen varattu.

Pähkinänsärkijä on Pjotr Tšaikovskin viimeinen baletti, jonka säveltäjä loi vuonna 1891, kaksi vuotta ennen kuolemaa. Baletti perustuu Hoffmannin satuun Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas.

kulttuuri / helmikuu 14, 2014 13:11 / päivitetty helmikuu 14, 2014 13:11
Käsitöistä kiinnostuneet kostamuslaiset jatkavat harrastustaan Taitavat kädet -hankkeen avulla.

Kostamuksen kaupunginhallitus on palkinnut Kostamuksen Suomen ystävät -seuran pronssisella pienoisveistoksella ja kunniakirjalla aktiivisesta kansainvälisestä yhteistyöstä ja kansanperinteiden säilyttämisestä.

— Seuramme on Karjalassa ainoa, jolla on hyviä ja laajoja yhteistyösuhteita Suomi—Venäjä–Seuran moniin osastoihin. Teemme yhteistyötä ystävyysseurojen kanssa Kuhmossa, Sotkamossa, Kajaanissa ja Raahessa, Kostamuksen Suomen ystävät -seuran puheenjohtaja Tatjana Ivanitskaja ylpeilee.

kulttuuri / helmikuu 6, 2014 13:38 / päivitetty helmikuu 6, 2014 13:38
KUVA: Marina Tolstyh
Kulttuuritapahtumat yhdistävät eri-ikäisten ja eri ammattien ihmisiä. Tšalnan taajaman nuoret joulutanssissa Karjala-yhtyeen kanssa.

Lahdenpohjan piirin Hiitolan kulttuuri- ja kirjastokeskuksen johtaja Natalja Tajantšena on sitä mieltä, että maaseudun kulttuurin elvyttämiseksi kulttuurialan asiantuntijoiden täytyy olla toimeliaat, oma-aloitteiset ja nykyaikaiset.

— Meidän pitää osallistua hanketoimintaan, keskustella julkisesti ongelmista työkavereidensa kanssa, jakaa toisille työkokemusta ja auttaa toisiaan kulttuuriasioissa. Silloin meitä kuunnellaan ja autetaan. Silloin pystymme kehittämään kulttuuria kotiseuduillaan, Tajantšena mietiskelee.

kulttuuri / tammikuu 14, 2014 13:32 / päivitetty tammikuu 14, 2014 13:32
Myllyahon henkilöt puhuvat aiheista, jotka koskettavat kaikkia.
Jelena Maloduševa
KUVA: Jelena Maloduševa
Petroskoilainen ohjaaja Oleg Lipovetski ohjaa Myllyahon Paniikkia. Hän lupaa esittää jotakin erinomaista, jota Petroskoissa ei vielä nähty.

Uuden vuoden juhlapäivät ovat ohi. Karjalan kansallisessa teatterissa aloitetaan uudet harjoitukset. Lähiaikoina teatteri ilahduttaa katsojiaan ensi-illoilla. Näiden joukossa on näytelmäkirjailija Mika Myllyahon näytelmä Paniikki.

Paniikki on ensimmäinen näytelmä Mika Myllyahon trilogiassa. Toinen osa on Kaaos ja kolmas on Harmonia. Toivottavasti petroskoilaiset teatterin ystävät näkevät kaikki kolme trilogian osaa kansallisen teatterin lavalla.