Suomen ruotsinkielisen vähemmistön asemasta on tullut kuin huomaamatta elämää suurempi kysymys Suomessa. Pakollista ruotsin opiskelua vastustavat ovat ahdasmielisiä rasisteja, sen kannattajat liberaaleja älykköjä.
Aihe on herkullinen ja siitä riittää populistista lypsettävää molempien laitojen edustajille. Harva kuitenkin pystyy katsomaan tilannetta viileästi ja etäältä. Jokaisella on asiasta mielipide.
Monet Suomen puolueet tekivät eduskuntavaaleissa palmusunnuntaina historiaa. Kokoomuksesta tuli ensimmäistä kertaa eduskunnan suurin puolue. Nykyinen pääministeripuolue keskusta kärsi suurimman tappion sitten sotien. Perussuomalaisten murskavoitto on puolestaan suurin Suomen historiassa.
Populistiseksi ja sivusta haukkuvaksi leimatun perussuomalaisten nousu eduskunnan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi on tuloksista yllättävin. Puolueen kannatusta selitetään muun muassa yleisellä pettymyksellä, joka on syntynyt finanssikriisin ja EU:n talouskriisin takia.
Veikko Leväniemi pohti 20.10.2010 ilmestyneessä lehdessä, oliko inkeriläisten paluumuutto Suomeen inkeriläisyyden pelastus vai virhe. Hän toi esille paluumuuton ns. elintasosiirtolaisuussyyt ja totesi, että osalla paluumuuttajista kotoutuminen ei ole sujunut ongelmitta. Kumpaakaan väitettä ei voi pitää täysin vääränä, vaikka valtaosa tuntemistani paluumuuttajista onkin sopeutunut jopa erittäin hyvin.
Karjalan Sanomat on siirtynyt Skype-aikaan. Toistaiseksi lehdellä on käytössä kaksi skype-osoitetta, jotka ovat ks_editor ja ks_news. Omat skype-nimensä saavat lähipäivinä myös lehden toimitussihteeri sekä talous- ja kulttuuritoimitukset. Sähköpostin ja internetin lisäksi on ilmestynyt uusi kanava, jonka avulla voidaan tavoittaa toimittajia.
Jos haluat suuhusi herkullista evästä, paista sultsinoita. Ne ovatkin karjalaisen herkkupöydän aatelistoa, joiden oikeaoppinen valmistaminen ei jokaiselta onnistukaan.
Olen valitettavasti liian usein joutunut syömään sultsinan nimellä kulkevaa roskaruokaa etenkin suurissa juhlatilaisuuksissa. Eipä siis ihme, jos jotkut ruoan ystävät eivät sultsinoita pidäkään minään.
Neljän vuoden aikana Karjalassa on asennettu virastojen seiniin lähes 80 kylttiä ja tienvarsille 75 viittaa vähemmistökielillä. Eniten opasteita on ilmestynyt piireihin, joissa asuu eniten karjalaisia, suomalaisia ja vepsäläisiä.
Suomen ulkoministeri Alexander Stubb tapasi viime torstaina paikallisia suomen kielen ja suomalaisuuden parissa uurastavia henkilöitä. Mukana olivat Karjalan Inkeri-liiton puheenjohtaja Vadim Byrkland, paluumuuttokoulutuksen koordinaattori Olga Gorshkova Petroskoin valtionyliopistosta, Karjalan radion toimittaja Arto Rinne ja allekirjoittanut. Puhuimme paluumuutosta ja kielenopetuksesta. Keskustelu oli asiallinen, ja kukin osapuoli kuuli toistensa huolet ja toiveet.
Tammikuussa Venäjä kavahti. Jääpuikot tekivät verityönsä eri kaupungeissa ja vaativat uhreikseen pieniäkin lapsia. Hirvittävät uutiset jäivät toki nopeasti varjoon: Domodedovossa räjähti ja maa suuntasi kaikki voimansa terrorisminvastaiseen taisteluun. Jääpuikkosota jäi sikseen.
Joka vuosi talvi tulee Karjalaan odottamatta. Kuulemme usein reippaita raportteja lumitöistä, mutta todellisuus on kaukana raporteista. Yli metrin pituiset, monta kiloa painavat jääterroristit kurkistavat vesikatoista alas huoletonta jalankulkijaa vaanien.
© Karjalan Sanomat, Periodika-kustantamo – Titovinkatu 3, 185610 Petroskoi, Karjalan tasavalta, Venäjä.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: