ort: Maksim, Pjotr
lut: Valtteri
Vuodesta 2013 lähtien Venäjän vesilain mukaan ulkomaiset matkailijat ovat voineet liikkua huviveneillä venäläisillä sisävesillä. Aiemmin se ei ollut ulkomaalaisille mahdollista. Siitä syystä huviveneilyyn innostuneet suomalaiset ja Pohjoismaiden kansalaiset matkustavat mielellään lempikulkuneuvollaan Karjalaan.
Moottoripurjeveneellä matkustavat suomalaiset Antti Peuna ja Veli-Pekka Manninen ovat tänä kesänä vihdoin toteuttaneet unelmansa.
Petroskoissa on toiminut Venäjän ainoa merikerho, jossa rakennetaan puisia purjelaivoja vanhojen kaavojen mukaan. Poljarnyi Odissei -niminen merikerho on perustettu yli 30 vuotta sitten ja tähän mennessä merikerho on tullut tunnetuksi koko maailmassa. Kerhon jäsenet ovat tehneet maailman 1000 parasta purjevenettä ja kerhosta on filmattu yli 80 videota.
Petroskoin kaupunginpäivänä monet lehdet kertoivat itsestään eri muodoissa. Suomen-, karjalan- ja vepsänkielistä mediaa julkaiseva Periodika-kustantamo tapasi petroskoilaisia kaupunginpäivänä lauantaina heti aamusta. Petroskoilaiset ostivat Periodikan kirja- ja lehtituotteita. Karjalan Sanomien pdf-lehden pääsi tilaamaan alennuksella.
Kesäloma on paras aika matkustamiseen. Yksi matkustamistavoista on purjehtiminen, jota pitää parhaana ryhmä ruotsalaisia matkustajia. Purjeveneillä turistit päättivät kiertää Pohjoismaat ja saman tien tutustua Karjalan tasavaltaan. Halukkaat, jotka ilmoittautuivat kiinnostuneina mukaan matkalle, sopivat etukäteen matkasta Internetissä.
Karjalan kansallismuseossa toteutettavan Kalitka.RU -hankkeen päällikkö Anna Anhimova on tyytyväinen hankkeen tuloksiin. Karjalan kansallisesta keittiöstä kertova hanke päättyy heinäkuussa. Sen toimijat ovat täynnä ideoita siitä, miten voisivat jatkaa toimintaa.
— Vuodessa olemme pystyneet tekemään suunniteltua enemmän. Nyt on tärkeää kulkea eteenpäin, Anna Anhimova tunnustaa.
Petroskoin kaupunginneuvoston jäsenet esittivät viime viikolla ehdotuksen, jonka mukaan kaupungin asukkaat eivät enää valitse Petroskoin kaupunginjohtajaa. Asukkaiden asemesta kaupunginjohtajan valitsevat valtuuston jäsenet.
Karjalan pääkaupungin nimestä lukee sana zavod eli tehdas, joka viittaa kaupungin teollisuushistoriaan.
— Petroskoin teollisuushistorian museo kertoo tehtaiden tuotannosta. Museoon on koottu näyttelyesineitä kolmesta Petroskoin tehtaasta. Ne ovat Aleksanterin tykkitehdas, Onegan traktoritehdas ja Avangard-telakka, Petroskoin teollisuushistorian museon opas Ilona Rumjantseva kertoo.
Kesä on tullut ja Petroskoin kaduilla näkee yhtä enemmän polkupyöräilijöitä. Viime vuosina muodikas mopon ajelu on vaihtunut polkupyöräilyn harrastukseen, joka on terveellisempi, turvallisempi sekä myös halvempi vaihtoehto.
Viime vuodesta alkaen Petroskoissa ei ole enää oikein mopoilla ajavia teini-ikäisiä. Syynä on se, että vuonna 2014 Venäjällä kiellettiin ajelu mopolla ilman ajokorttia. Kuitenkin nuoret eivät kiirehdi suorittamaan ajokoetta.
Toukokuusta alkaen johdinauton kertalippu kallistuu. Kymmenen ruplan asemesta matkustajan on maksettava viisitoista ruplaa.
Asiasta ilmoitti viime viikolla Petroskoin johdinautohallinnon johtaja Maksim Lunkov.
— Olemme nostaneet hinnan, koska emme ole saaneet apurahaa Petroskoin budjetista. Tarvitsemme lisää noin 60 miljoonaa ruplaa. Kaupungin valtuusto kieltäytyi myöntämästä meille apurahaa. Joudumme nostamaan lipun hintaa.
Viime vuonna kansanedustajat hyväksyivät johdinautohallinnolle avustuksen. Se oli 116 miljoonaa ruplaa.
Karjalan ja vepsän kielten kirjoitusjärjestelmän päivänä kiinnitettiin kauppiaan ja hyväntekijän Mark Pimenovin muistolaatta hänen kotitalonsa seinään. Nyt tässä rakennuksessa sijaitsee gynekologinen sairaala.
Šokšusta kotoisin ollut Mark Pimenov oli lähes 40 vuotta suuria urakoitsijoita Venäjällä. Hän oli Anitškovin sillan alihankkijana Pietarissa. Kauppias perusti Petroskoin ensimmäisen orpokodin, rakensi sillan Lohijoen yli Petroskoissa ja kuusi kirkkoa Karjalassa.
Tietokonetekniikan ja sosiaalisen median aikana olemme jo oppineet pärjäämään sähköisesti monilla elämänalueilla. Moni meistä osaa jo olla internetin tavoin avoin ja tavoitettavissa tyyliin 24/7. Ja kun on vielä tottunut asioimaan digitaalisesti yhä useamman liittovaltion viraston ja palveluntarjoajan kanssa, niin välillä ihmettelee, että miksei samaa avoimuutta ja tavoitettavuutta koe paikallisten virastojen ja viranomaisten taholta.
Viime aikoina kyseinen kohderyhmä on ollut paljon otsikoissa Suomessa. En voi sanoa, että se olisi minun lempiaihe, mutta keskustelua siitä, ovatko Suomeen muuttaneet ja Suomessa syntyneet venäläiset riski vai mahdollisuus, on ollut vaikea olla huomaamatta. Ja siihen reagoimattakin.
Kalevala-eepos on aina ollut tärkeänä kirjana Karjalan tasavallassa. Helmikuun lopussa vietetään perinteisesti Kalevalan päivää. Kalevalaa pidetään pohjoisen seudun mahtavana runoelmana ja kansan tietosanakirjana. Sen merkitys on todella suuri.
Karjala on tekemässä matkustuksen kehityksessä pientä läpimurtoa, kun Venäjän toiseksi suurin lentoyhtiö alkaa huhtikuussa lentää Moskovasta Petroskoihin kolmesti viikossa.
Venäjä haluaa korottaa äänensä pienten kansojen etujen puolesta ja kieltää suurten investointiprojektien toteutuksen ilman kansatieteellistä asiantuntijatarkastusta. Asiantuntijanlausunnosta tulee pakollinen niillä alueilla, jotka ovat maan vähälukuisten alkuperäiskansojen perinteisesti asuttamia alueita.
Suomessa puhutaan suomea, mutta kirjoitetaan sitä aika huonosti. Jopa eri lehtien toimituksissa. Se ei vielä haittaa mitään tai ketään, mutta muu kielitaito on pahasti ruostumassa.
Harmittaa, että viimeinen Spartak-urheiluseuran hiihtokeskus Suolusmäen huipuilla ei ole välttänyt täydellistä rappeutumista.
Riittävä ravinto on yksi ihmisen perustarpeista. Turistille syöminen on liikkumisen ja majoituksen ohella yksi matkustamiseen liittyvistä välttämättömistä perusasioista. Vaikka ruoka ja syöminen eivät olisikaan matkan tärkein motiivi, mainitaan se usein toiseksi tai kolmanneksi tärkeimpänä asiana matkustamisessa.
Suuri ryhmä Venäjän ihmisoikeusneuvoston jäseniä teki mittavan vierailun Karjalaan viime viikolla. Lukuisissa tapaamisissa esille nostettiin teemoja laajalta skaalalta ja myös Karjalan itämerensuomalaisten vähemmistökansojen edustajat pääsivät neuvoston juttusille.
Karjalan kansallisten kielten opetus on ottanut loikan eteenpäin. Petroskoissa laaditut alakoululle tarkoitetut karjalan, suomen ja vepsän kielen opetusohjelmat hyväksyttiin hiljattain Moskovassa Venäjän perusopetusohjelmien luetteloon.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: