piirit / joulukuu 4, 2013 10:11 / päivitetty joulukuu 4, 2013 10:11
KUVA: Oleg Gerasjuk
 Tulvasta on kulunut seitsemän kuukautta, mutta sen jälkiseuraukset pistävät silmään.
Tulvasta on kulunut seitsemän kuukautta, mutta sen jälkiseuraukset pistävät silmään.

Ladvan kevättulvassa on kärsinyt lähes sata asuintaloa. Viranomaiset ovat täyttäneet velvoitteensa. Asukkaille on maksettu neljän tuhannen ruplan korvausta pilaantuneesta irtaimesta omaisuudesta.

Pahasti kärsineiden talojen omistajat ovat saaneet 25 000 ruplan korvausta.

piirit / marraskuu 27, 2013 16:21 / päivitetty marraskuu 29, 2013 16:12
KUVA: Marina Tolstyh
Kuopiolaiset matkailuyrittäjät Sami Simonen (vas.) ja Artur Kurikka keskustelevat Säämäjärven rannalla tulevan Jessoila-leirintäalueen kehityksestä.

Entinen Tšalnan asukas, Suomeen jo 20 vuotta sitten muuttanut suomalainen Artur Kurikka on kehittänyt tämän vuoden huhtikuusta matkailubisnestä Karjalan tasavallan Prääsän piirissä. Hän aikoo rakentaa Säämäjärven rannalle kolmen tähdin leirintäalueen, joka sopii hyvin myös asuntovaunuilla matkustaville.

Kurikan suunnittelema Jessoila-camping sijaitsee 65 kilometriä Petroskoista. Se toimii entisellä Raduga-pioneerileirin paikalla, joka kuuluu nyt samannimiselle matkailukeskukselle.

piirit / marraskuu 20, 2013 16:08 / päivitetty marraskuu 20, 2013 16:08
KUVA: Karjalan Sanomien arkistosta
Marras-joulukuun vaihteessa Aunuksen piirissä järjestetään Venäjän pakkasukkojen talvikisat

Pakkasukot Petroskoista, Pietarista, Karhumäeltä, Penzasta sekä myös Valko-Venäjältä kisailevat taas Aunuksessa 29.marraskuuta—1.joulukuuta. Kunniavieraiksi saapuvat Veliki Ustjugissa asuva Venäjän Pakkasukko ja Lumikki Kostromasta. Isäntänä Aunuksen perinteellisissä talvikisoissa on ollut aina karjalainen Pakkaine.

Kisoihin osallistuvien pakkasukkojen määrä vaihtelee joka vuosi, tavallisesti heitä on alle kymmenen. Aunuksen sosiaalihallinnon päällikön Jevgenia Zaharovan mielestä mitä enemmän on pakkausukkoja, sitä vaikeammin on järjestää kisat.

piirit / marraskuu 13, 2013 08:26 / päivitetty marraskuu 13, 2013 08:26
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Kalajoen koululaiset esittivät vepsäläisen kansansadun hyönteisistä.
Kalajoen koululaiset esittivät vepsäläisen kansansadun hyönteisistä.

Kalajoella järjestetyille Vepsäläinen satu -festivaaleille kokoontui lapsia Karjalasta, Vologdan ja Leningradin alueelta. Päiväkotien lapset ja koululaiset esittivät vepsänkielisiä näytelmiä.

Festivaalin palkintolautakunnan jäsenet valitsivat parhaan lastenteatterin koululaisista. He arvioivat vepsän kielen taitoa, taiteellisia taipumuksia, pukuja ja musiikkia.

Festivaalin voittajiksi valittiin Kalajoen koululaiset. Heidän ohjaamansa satu oli paras yhdestätoista sadusta.

piirit / marraskuu 6, 2013 07:35 / päivitetty marraskuu 6, 2013 07:35
Jelena Gagarina
KUVA: Julia Veselova
Koiravaljakkokilpailut keräävät Karjalassa paljon katsojia.

Ensi vuoden helmikuussa Prääsän piirin Kuutamon kylä ottaa vastaan erikoisen keskimatkan koiravaljakkokilpailun Onega’s necklace race 2014. Kilpailu järjestetään uudessa muodossa, joka ei ole tuttu Venäjän ajajille.

Kilpailuun kuuluu kaksi 50 kilometrin matkaa. Toinen alkaa joukkostartilla jokaisessa sarjassa ja toinen jatkuu tauon jälkeen. Kun koiria ohjaavat urheilijat kulkevat ensimmäiset 50 kilometriä, he pysähtyvät neljäksi tunniksi levähtämään. Sen jälkeen urheilijat kulkevat loput 50 kilometriä.

piirit / lokakuu 11, 2013 14:31 / päivitetty lokakuu 11, 2013 14:31
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Kahden vuoden ikäiset kalanpoikaset istutetaan Karjalan jokiin.
Kahden vuoden ikäiset kalanpoikaset istutetaan Karjalan jokiin.

Uikun kalanviljelylaitos on todettu olevan Venäjän parhaita laitoksia. Johtajan Vladimir Gileppin mukaan kahdeksan viime vuoden aikana laitoksessa on tapahtunut hyviä muutoksia. Työntekijöiden palkka on kasvanut ja tuotanto on lisääntynyt.

Vuosittain tehdas istuttaa 145 000 lohenpoikasta Uikun, Suman ja Kieretin jokiin. Parhaassa tapauksessa vain yksi prosentti niistä jää eloon.

piirit / syyskuu 26, 2013 15:54 / päivitetty syyskuu 26, 2013 15:54
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Sisäänkäynti on auki. Edessä on portaat alas.
Sisäänkäynti on auki. Edessä on portaat alas.

Lähes 18 kilometrin päässä Belomorskista sijaitsee toisen maailmansodan aikana rakennettu bunkkeri. Rakennus seisoo metsässä, jonka lähettyvillä on Suhojen kylä.

Kyläläiset näkivät bunkkerin ensi kerran vuoden 1944 lopussa. Tuntemattoman syyn takia sotilaat jättivät sen. Paikalliset asukkaat ryhtyivät tutkimaan kummallista rakennusta.

— Sodan aikana emme tienneet mitään bunkkerista. Sotilaat kielsivät meitä käymästä metsässä, jossa oli ollut rakennustöitä, Suhojen asukas Serafima Tšurkina muistelee.

piirit / syyskuu 20, 2013 14:03 / päivitetty syyskuu 20, 2013 14:03
Ilona Veikkolainen
KUVA: Irina Sotnikova
Soutjärven museossa korjataan kattoa ja entistetään rakennuksen ulkoasua.
Soutjärven museossa korjataan kattoa ja entistetään rakennuksen ulkoasua.

Soutjärven museo on suljettu. Rakennuksessa restaurointi jatkuu. Viime vuonna aloitetut korjaustyöt suunnitellaan lopettaa marraskuussa.

— Lahonneet lattiat on vaihdettu uusiin, rakennuksen perustus on korjattu. Nyt tehdään uutta lautakattoa vanhan tavan mukaan. Laudasta tehty katto kestää parikymmentä vuotta. Tämän rakennuksen katto ylitti käyttöaikansa. Laudat ovat paikoitelleen lahonneet, Soutjärven museon työntekijä Valentina Uhanova kertoo.

piirit / syyskuu 12, 2013 13:30 / päivitetty syyskuu 12, 2013 13:30
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Suurin osa Sosnovetsin asukkaista asuu yksikerroksissa omakotitaloissa.
Suurin osa Sosnovetsin asukkaista asuu yksikerroksissa omakotitaloissa.

Matkalla Belomorskiin on läpiajokylä — Sosnovets. Se on asutuskeskus, johon kuuluu 15 pientä kylää.

Turistit majoittuvat Sosnovetsiin harvoin. 127 vuotta sitten perustetussa taajamassa ei ole nähtävyyksiä.

piirit / syyskuu 6, 2013 12:43 / päivitetty syyskuu 6, 2013 12:43
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Eero Rytkinen ryhtyi punomaan koreja muovipulloista monta vuotta sitten.
Eero Rytkinen ryhtyi punomaan koreja muovipulloista monta vuotta sitten.

Uuden Maasjärven asukas inkerinsuomalainen Eero Rytkinen, 82, punoo koreja muovipulloista. Monta vuotta sitten hän leikkasi eräänä päivänä monta muovipulloa ja punoi niistä korin. Tulos hiveli silmää.

— Pullot ovat kauniita. Myös niistä valmistetut korit ovat kauniita, Rytkinen sanoo.

— Kerään vihreitä ja ruskeita muovipulloja. Pullonkauloista olen valmistanut palmupuun, Rytkinen viittaa kädellään kahden metrin pituiseen palmupuuhun, joka seisoo keskellä kasvimaata.

— En ole toistaiseksi keksinyt, miten muovikorkkeja voisi käyttää, hän hymyilee.