piirit / syyskuu 19, 2014 10:45 / päivitetty syyskuu 19, 2014 10:45
Marina Tolstyh
KUVA: on otettu vkontakteesta
Kudontakurssi alkaa Prääsässä 19. syyskuuta kello 17:30. Opettajana on aito kudontamestari Aleksandra Mihailova.

Prääsän kansallispiirin karjalaisten käsityökurssit alkavat syyskuussa kahdeksassa asutuskeskuksessa Prääsässä, Essoilassa, Kinnermäellä, Vieljärvellä, Tšalnassa, Nuosjärvellä, Matroosassa ja Pyhäjärvellä.

— Prääsässä ja Karjalassa yleensä asuu paljon luovia käsityöläisiä. Karjalaiset aliarvioi omia taitojaan, Prääsän Elämä-etnokulttuurikeskuksen johtaja Jekaterina Jefremova sanoo.

Osaaville käsityöläisille ja -harrastajille tarkoitetut kahden kuukauden kurssit järjestetään Prääsän piirin karjalaisten käsityöt -hankkeen tuella. Sen budjetti on 685 ruplaa.

piirit / elokuu 13, 2014 11:08 / päivitetty elokuu 13, 2014 11:08
Marina Tolstyh
KUVA: http://ladoga-usadba.ru
Tiuku Räsänen Espoosta (takana) osallistui jälleenrakennetun ja nykyaikaistetun Niemelän hovin avajaisiin. Tilan ensimmäisten omistajien Oskar ja Vera Nissisen muotokuvat esiteltiin yleisölle.

Suomalainen sukulaisporukka Oskar ja Vera Nissisen vanhasta kauppiassuvusta tuli hyvälle mielelle nähtyään Sortavalan-matkallaan, että heidän esi-isänsä suurtila Niemelän hovi on nykyään erinomaisessa kunnossa. Nissisen vuonna 1892 perustaman hovin alueella Pohjois-Laatokan rannalla sijaitsee nyt lomakeskus Laatokan kartano.

piirit / elokuu 8, 2014 09:39 / päivitetty elokuu 8, 2014 09:39
Anna Tarzalainen
KUVA: Anna Tarzalainen
Ryhmä turisteja nousee vanhoja portaita tehtaan valimoon. Kaikki halukkaat voivat ottaa malmia mukaan muistoksi.

Rajan molemmalta puolelta saapui runsaasti ihmisiä katsomaan Tulemajärven malmipuistoa. Valurautatehtaasta on tullut matkailukohde kansainvälisen Mining Road -hankeen avulla. Tämä hanke yhdistää matkailukohteita Venäjän ja Suomen Karjalassa tekemällä pitkän reitin Petroskoista Outokumpuun.

piirit / maaliskuu 17, 2014 15:46 / päivitetty maaliskuu 17, 2014 15:46
Prääsän piirin Elämä–etnokulttuurikeskuksessa Koirien Kalevala -näytelmä esitettiin maaliskuun alussa jo toista kertaa.

Petroskoin karjalankielinen nukketeatteri Čičiliušku kiertelee Vienan Karjalassa 21.—22. maaliskuuta. Näinä päivinä teatteri täyttää yhdeksän vuotta toimintansa aloittamisesta.

— On hyvä, että nukketeatteri on juhlapäivänään kiertueella Karjalan pohjoisessa, teatteria hallinnoivan Nuori Karjala -järjestön puheenjohtaja Alina Tšuburova sanoo.

piirit / helmikuu 28, 2014 10:42 / päivitetty helmikuu 28, 2014 10:42
Ilona Veikkolainen
KUVA: Irina Sotnikova
Museon rakennuksen julkisivu on kunnostettu.
Museon rakennuksen julkisivu on kunnostettu.

Soutjärven museo avaa ovensa uudelleen puolitoista vuotta kestäneen korjauksen jälkeen. Museon työntekijät valmistautuvat vastaanottamaan matkailijoita ja suunnittelevat uusia näyttelyjä.

Museon rakennuksessa ei tehty merkittäviä korjaustöitä viime pariinkymmeneen vuoteen. Kahdensadan vuoden ikäisessä talossa lattiat lahosivat, ikkunoista veti ja puinen katto oli korjauksen tarpeessa.

piirit / helmikuu 25, 2014 16:00 / päivitetty helmikuu 25, 2014 16:00
Kalevala-eepoksen näyttelyssä on esillä 40 kirjaa, joista vanhin julkaistiin 58 vuotta sitten.

Uhtuan lapset -valokuvakilpailu alkaa Kalevalan kansallisessa piirissä 28.helmikuuta, jolloin Karjalan tasavallassa ja Suomessa vietetään Kalevalan päivää. Ehtojen mukaan valokuvat voi ottaa pelkästään kalevalaisista lapsista, joiden päällä on kansanpuku.

— Haluamme valokuvata piirin lapsia nimenomaan kansanpuvuissa. Kaikki lasten valokuvat osallistuvat julkiseen äänestykseen ja kaikki ihmiset voivat valita heidän mielestään parhaat valokuvat, Kalevalatalo-etnokulttuurikeskuksen johtaja Nadežda Basalajeva kertoo.

piirit / helmikuu 18, 2014 23:19 / päivitetty helmikuu 18, 2014 23:19
Sergei Karpov
KUVA: Ksenia Veselova
Kanssakäyminen valjakkokoirien kanssa tuottaa opiskelijoille mielihyvää.
Petroskoin valtionyliopiston opiskelijoiden koiravaljakkomatka päättyy Kivakkatunturille nousuun. Kahden viikon aikana osallistujat ajavat tuhat kilometriä Prääsän piirin Matrosyn kylästä Paanajärven kansallispuistoon.
piirit / helmikuu 13, 2014 10:05 / päivitetty helmikuu 13, 2014 10:05
Saamelaisten kansallispäivä vietetään Pohjois-Euroopan kolmessa maassa, myös Venäjän Murmanskin alueella ja Karjalassa.
Darja Derusova
KUVA: Paanajärven kansallispuisto
Suopungin heittäminen poronsarviin on hauska saamelaisten peli.

Saamelaisten kansallispäivä on nuori juhla, jota juhlitaan helmikuun kuudentena päivänä 1990-luvun alusta alkaen. Kansallispäivä on saamelaisten liputuspäivä, kun saamen lippu tulee nostaa salkoon. Sinä päivänä järjestetään erilaisia kulttuuritilaisuuksia.

Saamelaisten asutusalue ulottuu Pohjois-Norjasta Kuolan niemimaalle saakka. Venäjällä saamelaisten kansallispäivän juhlallisuudet pidetään tavallisesti Murmanskin alueella. Saamelaiset eivät enää asu Karjalassa. Siitä huolimatta Pääjärven taajaman asukkaat tukevat vähälukuista kansaa ja juhlivat saamelaisten kansallispäivää.

piirit / helmikuu 13, 2014 09:55 / päivitetty helmikuu 13, 2014 09:55
Vuoripuisto on mukana kansainvälisessä Mining Road –hankkeessa. Lisäksi se kehittää uutta matkailureittiä.
Darja Derusova
KUVA: Mining Road- hankkeen arkisto
Venäläiset asiantuntijat kävivät Outokummun Kaivosmuseossa tutustumassa Suomen matkailukokemukseen.

Kansainvälisen yhteistyön hyödyntäminen ja uuden matkailureitin valmistelu edistävät Ruskealan vuoripuiston tehokasta kehitystä. Viime vuosina vuoripuisto on tullut yhdeksi suosituimmista ja tärkeimmistä matkailukohteista Karjalassa.

piirit / tammikuu 15, 2014 13:07 / päivitetty tammikuu 15, 2014 13:07
Jelena Gagarina
KUVA: Marina Petrova
Elävä puu Kanteletar -hankkeen päällikkö Vera Kovalenko sekä hankkeen koordinaattori Sortavalan piirissä Igor Borisov tutkimusretkellä Suojärven piirissä Särkijoen koskella Suistamon kylän lähettyvillä.

Runonlaulajien polkua pitkin kulkee uusi matkailureitti, joka on kehitetty Elävä puu Kanteletar -hankkeen aikana. Kurkijoki-säätiö vei sen loppuun  viime joulukuussa. Pohjois-Laatokan museo ja Kurkijoen kotiseutukeskus ovat myös osallistuneet hankkeeseen. He ovat tutkineet tätä aihetta jo monta vuotta.

— Hankkeen idea syntyi jo kauan sitten. Keräsimme aineistoa, kuvia, kronikkaa ja karttoja, selittää Kurkijoen kotiseutukeskuksen johtaja Marina Petrova.