piirit / helmikuu 13, 2014 10:05 / päivitetty helmikuu 13, 2014 10:05
Saamelaisten kansallispäivä vietetään Pohjois-Euroopan kolmessa maassa, myös Venäjän Murmanskin alueella ja Karjalassa.
Darja Derusova
KUVA: Paanajärven kansallispuisto
Suopungin heittäminen poronsarviin on hauska saamelaisten peli.

Saamelaisten kansallispäivä on nuori juhla, jota juhlitaan helmikuun kuudentena päivänä 1990-luvun alusta alkaen. Kansallispäivä on saamelaisten liputuspäivä, kun saamen lippu tulee nostaa salkoon. Sinä päivänä järjestetään erilaisia kulttuuritilaisuuksia.

Saamelaisten asutusalue ulottuu Pohjois-Norjasta Kuolan niemimaalle saakka. Venäjällä saamelaisten kansallispäivän juhlallisuudet pidetään tavallisesti Murmanskin alueella. Saamelaiset eivät enää asu Karjalassa. Siitä huolimatta Pääjärven taajaman asukkaat tukevat vähälukuista kansaa ja juhlivat saamelaisten kansallispäivää.

piirit / helmikuu 13, 2014 09:55 / päivitetty helmikuu 13, 2014 09:55
Vuoripuisto on mukana kansainvälisessä Mining Road –hankkeessa. Lisäksi se kehittää uutta matkailureittiä.
Darja Derusova
KUVA: Mining Road- hankkeen arkisto
Venäläiset asiantuntijat kävivät Outokummun Kaivosmuseossa tutustumassa Suomen matkailukokemukseen.

Kansainvälisen yhteistyön hyödyntäminen ja uuden matkailureitin valmistelu edistävät Ruskealan vuoripuiston tehokasta kehitystä. Viime vuosina vuoripuisto on tullut yhdeksi suosituimmista ja tärkeimmistä matkailukohteista Karjalassa.

piirit / tammikuu 15, 2014 13:07 / päivitetty tammikuu 15, 2014 13:07
Jelena Gagarina
KUVA: Marina Petrova
Elävä puu Kanteletar -hankkeen päällikkö Vera Kovalenko sekä hankkeen koordinaattori Sortavalan piirissä Igor Borisov tutkimusretkellä Suojärven piirissä Särkijoen koskella Suistamon kylän lähettyvillä.

Runonlaulajien polkua pitkin kulkee uusi matkailureitti, joka on kehitetty Elävä puu Kanteletar -hankkeen aikana. Kurkijoki-säätiö vei sen loppuun  viime joulukuussa. Pohjois-Laatokan museo ja Kurkijoen kotiseutukeskus ovat myös osallistuneet hankkeeseen. He ovat tutkineet tätä aihetta jo monta vuotta.

— Hankkeen idea syntyi jo kauan sitten. Keräsimme aineistoa, kuvia, kronikkaa ja karttoja, selittää Kurkijoen kotiseutukeskuksen johtaja Marina Petrova.

piirit / joulukuu 4, 2013 10:11 / päivitetty joulukuu 4, 2013 10:11
KUVA: Oleg Gerasjuk
 Tulvasta on kulunut seitsemän kuukautta, mutta sen jälkiseuraukset pistävät silmään.
Tulvasta on kulunut seitsemän kuukautta, mutta sen jälkiseuraukset pistävät silmään.

Ladvan kevättulvassa on kärsinyt lähes sata asuintaloa. Viranomaiset ovat täyttäneet velvoitteensa. Asukkaille on maksettu neljän tuhannen ruplan korvausta pilaantuneesta irtaimesta omaisuudesta.

Pahasti kärsineiden talojen omistajat ovat saaneet 25 000 ruplan korvausta.

piirit / marraskuu 27, 2013 16:21 / päivitetty marraskuu 29, 2013 16:12
KUVA: Marina Tolstyh
Kuopiolaiset matkailuyrittäjät Sami Simonen (vas.) ja Artur Kurikka keskustelevat Säämäjärven rannalla tulevan Jessoila-leirintäalueen kehityksestä.

Entinen Tšalnan asukas, Suomeen jo 20 vuotta sitten muuttanut suomalainen Artur Kurikka on kehittänyt tämän vuoden huhtikuusta matkailubisnestä Karjalan tasavallan Prääsän piirissä. Hän aikoo rakentaa Säämäjärven rannalle kolmen tähdin leirintäalueen, joka sopii hyvin myös asuntovaunuilla matkustaville.

Kurikan suunnittelema Jessoila-camping sijaitsee 65 kilometriä Petroskoista. Se toimii entisellä Raduga-pioneerileirin paikalla, joka kuuluu nyt samannimiselle matkailukeskukselle.

piirit / marraskuu 20, 2013 16:08 / päivitetty marraskuu 20, 2013 16:08
KUVA: Karjalan Sanomien arkistosta
Marras-joulukuun vaihteessa Aunuksen piirissä järjestetään Venäjän pakkasukkojen talvikisat

Pakkasukot Petroskoista, Pietarista, Karhumäeltä, Penzasta sekä myös Valko-Venäjältä kisailevat taas Aunuksessa 29.marraskuuta—1.joulukuuta. Kunniavieraiksi saapuvat Veliki Ustjugissa asuva Venäjän Pakkasukko ja Lumikki Kostromasta. Isäntänä Aunuksen perinteellisissä talvikisoissa on ollut aina karjalainen Pakkaine.

Kisoihin osallistuvien pakkasukkojen määrä vaihtelee joka vuosi, tavallisesti heitä on alle kymmenen. Aunuksen sosiaalihallinnon päällikön Jevgenia Zaharovan mielestä mitä enemmän on pakkausukkoja, sitä vaikeammin on järjestää kisat.

piirit / marraskuu 13, 2013 08:26 / päivitetty marraskuu 13, 2013 08:26
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Kalajoen koululaiset esittivät vepsäläisen kansansadun hyönteisistä.
Kalajoen koululaiset esittivät vepsäläisen kansansadun hyönteisistä.

Kalajoella järjestetyille Vepsäläinen satu -festivaaleille kokoontui lapsia Karjalasta, Vologdan ja Leningradin alueelta. Päiväkotien lapset ja koululaiset esittivät vepsänkielisiä näytelmiä.

Festivaalin palkintolautakunnan jäsenet valitsivat parhaan lastenteatterin koululaisista. He arvioivat vepsän kielen taitoa, taiteellisia taipumuksia, pukuja ja musiikkia.

Festivaalin voittajiksi valittiin Kalajoen koululaiset. Heidän ohjaamansa satu oli paras yhdestätoista sadusta.

piirit / marraskuu 6, 2013 07:35 / päivitetty marraskuu 6, 2013 07:35
Jelena Gagarina
KUVA: Julia Veselova
Koiravaljakkokilpailut keräävät Karjalassa paljon katsojia.

Ensi vuoden helmikuussa Prääsän piirin Kuutamon kylä ottaa vastaan erikoisen keskimatkan koiravaljakkokilpailun Onega’s necklace race 2014. Kilpailu järjestetään uudessa muodossa, joka ei ole tuttu Venäjän ajajille.

Kilpailuun kuuluu kaksi 50 kilometrin matkaa. Toinen alkaa joukkostartilla jokaisessa sarjassa ja toinen jatkuu tauon jälkeen. Kun koiria ohjaavat urheilijat kulkevat ensimmäiset 50 kilometriä, he pysähtyvät neljäksi tunniksi levähtämään. Sen jälkeen urheilijat kulkevat loput 50 kilometriä.

piirit / lokakuu 11, 2013 14:31 / päivitetty lokakuu 11, 2013 14:31
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Kahden vuoden ikäiset kalanpoikaset istutetaan Karjalan jokiin.
Kahden vuoden ikäiset kalanpoikaset istutetaan Karjalan jokiin.

Uikun kalanviljelylaitos on todettu olevan Venäjän parhaita laitoksia. Johtajan Vladimir Gileppin mukaan kahdeksan viime vuoden aikana laitoksessa on tapahtunut hyviä muutoksia. Työntekijöiden palkka on kasvanut ja tuotanto on lisääntynyt.

Vuosittain tehdas istuttaa 145 000 lohenpoikasta Uikun, Suman ja Kieretin jokiin. Parhaassa tapauksessa vain yksi prosentti niistä jää eloon.

piirit / syyskuu 26, 2013 15:54 / päivitetty syyskuu 26, 2013 15:54
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Sisäänkäynti on auki. Edessä on portaat alas.
Sisäänkäynti on auki. Edessä on portaat alas.

Lähes 18 kilometrin päässä Belomorskista sijaitsee toisen maailmansodan aikana rakennettu bunkkeri. Rakennus seisoo metsässä, jonka lähettyvillä on Suhojen kylä.

Kyläläiset näkivät bunkkerin ensi kerran vuoden 1944 lopussa. Tuntemattoman syyn takia sotilaat jättivät sen. Paikalliset asukkaat ryhtyivät tutkimaan kummallista rakennusta.

— Sodan aikana emme tienneet mitään bunkkerista. Sotilaat kielsivät meitä käymästä metsässä, jossa oli ollut rakennustöitä, Suhojen asukas Serafima Tšurkina muistelee.