ort:
lut: Jouko
Matkailijoiden kiinnostus luontoretkiin moottorikelkoilla, suksilla tai koiravaljakoilla riippuu paljon siitä, kuinka hyvä on talvisää ja kuinka syvä on lumipeite.
— Vaihteleva ja usein leuto talvisää on vaikeuttanut viime vuosina aktiviteettien kehitystä. Huolimatta siitä matkapaketteja on ostettu hyvin reippaasti, yhtä paljon kuin matkailun kuumimmassa kuukaudessa heinäkuussa, matkanjärjestäjä Edgar Ozolin Kalevalasta väittää.
Karhumäen meijerin väki aloitti lakon 7. marraskuuta. Mielenilmauksen syynä olivat palkkarästit. Palkka on jäänyt maksamatta työnantajan maksukyvyttömyyden vuoksi elokuusta alkaen. Eräille työntekijöille ei ole maksettu työstä heinäkuultakaan.
Karjalan ammattiliiton puheenjohtajan Ilja Kosenkovin mukaan Semeinyi kapital eli Perheen pääoma -konserniin kuuluvalla tehtaalla muodostunut palkkatilanne alkoi huolestuttaa yhä enemmän, kun neuvottelut tehtaan johtokunnan ja tasavallan valtaelinten välillä eivät olleet antaneet ratkaisua ongelmaan.
Sen jälkeen kun keväällä Kinnermäki todettiin Venäjän kauneimmaksi kyläksi, matkailijavirta on kasvanut huimaa vauhtia. Suuri matkailijamäärä on tuonut vuorostaan lisää työtä, joka on täysin paikallisten asukkaiden hartioilla. Heitä on kylässä vain viisi.
— On ihana, että Kinnermäestä on tullut suosittu matkailukohde. Tämä myös tuo lisää työtä. Emme oikein ehdi palvelemaan matkailijoita, Kinnermäen emäntä Nadežda Kalmykova sanoo.
Palkkatyöläisiä ei kylässä ole. Nadežda Kalmykovan perhe suoriutuu koko työstä omin voimin. Hän on varma, että tuskin joku haluaa muuttaa kylään.
Pian Prääsän kaupoissa elintarvikkeiden, vaatteiden ja esineiden nimilaput ovat kaksikielisiä: venäjän ja karjalan kielellä. Idea syntyi paikallisessa etnokulttuurisessa keskuksessa. Sen työntekijät ovat laatineet projektin Kerran näit - iäkse mustat.
— Kaikki käyvät ostoksilla. Kaupassa jokainen lukee kaksikielisiä nimilappuja. Ihmiset omaksuvat informaatiota yksilöllisesti. Toiset oppivat sanoja kuulemalla ja ääntämällä, toiset näkemällä ja lukemalla, projektin laatijat kertovat.
Prääsän muutaman kaupan johtajat suostuivat vaihtamaan etiketit.
Kivatsun luonnonpuistossa työskentelevä Olga Fomina on sitä mieltä, että viime vuosina tuntemattomuudesta näkyvyyteen nousseet muut Karjalan kosket eivät pilaa Kivatsjun vesiputouksen mainetta.
— Vesiputous tunnettiin jo Aunuksen kuvernöörin Gavrila Deržavinin ajoilta, vesiputousta kävi katsomassa keisari Aleksanteri II. Suunujoessa oleva koski on Euroopan toiseksi korkein tasankovesiputous Reinin putousten jälkeen, Fomina toteaa.
Sortavalasta Värtsilän rajanylityspaikkaan johtava tie siirtyy ehkä ensi vuonna Venäjän omistukseen.
— Venäjän liikenneministeriön erikoiskomissio on suostunut siirtämään 53 kilometrin pituisen Sortavala—Värtsilä-tieosuuden liittovaltion omistukseen, Karjalan päämies Aleksandr Hudilainen sanoo.
Neljän kilometrin päässä Lahdenpohjan kaupungista sijaitsee mielenkiintoinen paikka, asema nimeltään Huuhkanmäki. Se on entinen sotakaupunki. Lähellä on hyvin kaunis järvi Paikjärvi.
Kilometrin päässä asemalta maastossa kohoaa korkea kallio. Kalliota ympäröi metsä. Kallion laelta avautuvat unohtumattomat näkymät järvelle. Maisemat ovat sanoin kuvaamattoman kauniit.
Upean kaunis luonto on vain yksi asia, joka Huuhkanmäellä on nähtävä. Mitä kallio kätkee? Huuhkanmäen historia on pitkä.
Kostamuksen kulttuuri- ja museokeskuksen vapaa-aikatoiminnasta vastaava Jelena Makejeva on ylpeä kotiseudustaan siksi, että se on voittanut vihdoin arvokkaan tittelin. Suomalais-ugrilaisen maailman kulttuuripääkaupunki -kilpailussa Vuokkiniemi julistettiin viime perjantaina ensi vuoden pääkaupungiksi.
— Olen hyvin iloinen siitä, että Vuokkiniemen ansiot on arvostettu. Onhan jokainen puu ja pensas säilyttänyt paikan historiaa, Makejeva sanoo.
Karjalais-suomalaisen hankkeen Mining Road (Kaivosreitti) aikana Kolatselän tienoille avattu Tulemajärven malmipuisto kehittyy suunniteltua hitaammin. Ideoiden toteuttamiseen tarvitaan rahaa. Sitä odotetaan sijoittajalta.
— Olemme etsineet sijoittajaa kahden vuoden aikana. Haluamme, että hän olisi kotoisin Karjalasta. Sijoittajan tehtävänä on säilyttää matkailukohdetta, ei vaan tienata rahaa, Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksen johtaja Svetlana Hrebtova sanoo.
Nyt Tulemajärven malmipuistosta huolehtivat keskuksen työntekijät ja Kolatselän asukas, Vladimir Kirjankov.
Iku-Turson Akat ovat innokkaita suomalaisia kirkkoveneilijöitä. Joka kesä keskiikäiset naiset lähtevät soutamalla uusille retkille katsomaan uusia alueita.
— Iku-Turso on kalevalaisessa runoudessa esiintyvä vedenhaltia tai merihirviö ja Iku-Turson Akat on siitä johdettu, hieman humoristinen nimitys meidän jo keski-iän ylittäneelle naisryhmällemme, ryhmän aktiivinen jäsen ja monivuotinen soutaja Marketta Valkeapää kertoo.
Viime kesänä sain kokea monenlaista käytäntöä valtakunnanrajan ylittämisessä EU:n ja Venäjän välisellä rajalla. Suhteellisen harva suomalainen tietää, että Pohjois-Pohjanmaalla on toiminut jo kymmenen vuotta kansainvälinen rajanylityspaikka Venäjän vastaisella rajalla Kuusamossa.
Toiveita antavia uutisia ja tilastoja on viime päivinä kantautunut Suomesta. Loppuviikosta Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen kirjoitti Facebook-tilillään, että Niiralan ja Imatran rajanylityspaikkojen aukiolorajoitussuunnitelmista on luovuttu.
Kansallisperinteeseen nojautuvan Lembi-näytelmän paluu näyttämölle viime kevätkesästä. Joensuun teattereiden Taiga-Maton ja Sirkus Supiaisen vierailut syyskuussa. Aleksis Kiveen ja Maria Jotuniin pohjautuvan esityksen ensi-ilta lokakuussa. Kulttuuridesantti Suomesta Petroskoihin lokakuun lopussa, jolloin tuleva yhteistyö tulee neuvottelujen keskiöön.
Tänään 5. lokakuuta on tullut kuluneeksi tasan 96 vuotta siitä, kun Karjalan Sanomien historiallinen edeltäjä, Karjalan Kommuuni -lehti, näki päivänvalon. Kulunut 96. elinvuosi on jäänyt tietysti viime vuonna laajasti juhlitun lehden 95-vuotisjuhlavuoden varjoon, mutta silti siinä ajassa on tullut paljon tehtyä.
Sahalinin saarella asuvan vähemmistökansan nivhin kielellä ilmestyy Nivh dif -lehti, jonka painos on 200 kappaletta. Erittäin vähän. Toki saarella asuvista 2000 nivhistä vain 600 henkilöä puhuu kieltään. Toisin sanoen lehti kattaa 30 prosenttia eli joka kolmannen kieltä puhuvan nivhin. Erittäin paljon.
Sunnuntain vaalit eivät tuoneet yllätystä. Tulos oli odotettu ja Karjalan tasavallan osalta hyvin ennustettavissa. Ei tarvinnut olla sen kummemmin perillä poliittisista kuvioista olettaakseen, että Yhtenäinen Venäjä voittaa ja Karjalassa sen kannatus jää maan keskilukuja pienemmäksi.
Lukija on varmasti huomannut, että viime lehdessä olemme antaneet melkoisesti palstatilaa puolueiden ja kansanedustajaehdokkaiden vaalimainoksille. Vastaava menettely jatkuu aina vaalipäivään 18. syyskuuta saakka. Koska olemme valtion kustantama lehti, vaalilaki velvoittaa meidät menettelemään niin.
Etsimme mummoni sisaren Anastasia Kostinan jälkeläisiä Venäjältä. Sota erotti perheen. Osa perheestä tuli Suomeen ja osa jäi Venäjälle. Valokuvassa vanhin henkilö Anastasia Kostina (syntyi 21.12.1902 Gagarki, kuoli 1980-luvulla) ja hänen tyttärensä (nimi on tuntematon).
Vuokkiniemi on toisella koetuksella saanut tahtonsa läpi. Viime perjantaina tunnettu vienalainen runokylä julistettiin vuoden 2017 suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi. Ensimmäisen kerran Vuokkiniemi tavoitteli titteliä vuonna 2014, jolloin se hävisi Setumaan Obinitsalle Virosta.
Heinäkuussa Karjalan tasavallan lainsäädäntökokous yritti tehdä historiaa. Kansanedustajaryhmä nosti esiin ja toi äänestykseen korjauksen tasavallan perustuslakiin. Sen mukaan karjalalle voitaisiin antaa virallisen kielen status ilman kansanäänestystä.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: