ort:
lut: Varpu, Vaula
Neljän kilometrin päässä Lahdenpohjan kaupungista sijaitsee mielenkiintoinen paikka, asema nimeltään Huuhkanmäki. Se on entinen sotakaupunki. Lähellä on hyvin kaunis järvi Paikjärvi.
Kilometrin päässä asemalta maastossa kohoaa korkea kallio. Kalliota ympäröi metsä. Kallion laelta avautuvat unohtumattomat näkymät järvelle. Maisemat ovat sanoin kuvaamattoman kauniit.
Upean kaunis luonto on vain yksi asia, joka Huuhkanmäellä on nähtävä. Mitä kallio kätkee? Huuhkanmäen historia on pitkä.
Kostamuksen kulttuuri- ja museokeskuksen vapaa-aikatoiminnasta vastaava Jelena Makejeva on ylpeä kotiseudustaan siksi, että se on voittanut vihdoin arvokkaan tittelin. Suomalais-ugrilaisen maailman kulttuuripääkaupunki -kilpailussa Vuokkiniemi julistettiin viime perjantaina ensi vuoden pääkaupungiksi.
— Olen hyvin iloinen siitä, että Vuokkiniemen ansiot on arvostettu. Onhan jokainen puu ja pensas säilyttänyt paikan historiaa, Makejeva sanoo.
Karjalais-suomalaisen hankkeen Mining Road (Kaivosreitti) aikana Kolatselän tienoille avattu Tulemajärven malmipuisto kehittyy suunniteltua hitaammin. Ideoiden toteuttamiseen tarvitaan rahaa. Sitä odotetaan sijoittajalta.
— Olemme etsineet sijoittajaa kahden vuoden aikana. Haluamme, että hän olisi kotoisin Karjalasta. Sijoittajan tehtävänä on säilyttää matkailukohdetta, ei vaan tienata rahaa, Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksen johtaja Svetlana Hrebtova sanoo.
Nyt Tulemajärven malmipuistosta huolehtivat keskuksen työntekijät ja Kolatselän asukas, Vladimir Kirjankov.
Iku-Turson Akat ovat innokkaita suomalaisia kirkkoveneilijöitä. Joka kesä keskiikäiset naiset lähtevät soutamalla uusille retkille katsomaan uusia alueita.
— Iku-Turso on kalevalaisessa runoudessa esiintyvä vedenhaltia tai merihirviö ja Iku-Turson Akat on siitä johdettu, hieman humoristinen nimitys meidän jo keski-iän ylittäneelle naisryhmällemme, ryhmän aktiivinen jäsen ja monivuotinen soutaja Marketta Valkeapää kertoo.
Pienjuustolaa suunnitellaan Tulvojan taajamaan Karhumäen piiriin. Karjalan maa-, kalatalous- ja metsästysministerin Vsevolod Telitsynin mukaan ensi vuonna kylässä valmistetaan monta eri lajia juustoa. Rakennustyöt alkavat lähitulevaisuudessa. Projekti toteutuu sijoittajan kustannuksella.
Saman sijoittajan investoinneilla on jo rakennettu juustomeijeri Latvan
kylässä Äänisenrannan piirissä. Liikemies sijoittaa samankaltaisen juustolan perustamiseen myös Novaja Vilgan taajamaan, joka on kymmenisen
kilometriä Petroskoista.
Vienanmeri kätkee sisäänsä lukuisia mysteereitä, joita ei ihminen pysty tähän asti paljastamaan. Yksi niistä on Kuzovan saaristo, jota pidetään Vienan Karjalan arvoituksellisimpana kohteena.
Vanhat seidat ja karu luonto ovat houkutelleet kirjailijoita eri maista. Juuri Vienanmerestä on tullut Petroglyfi-kirjallisuusfestivaalin aihe.
Neljättä kertaa järjestettävä tapahtuma toi kirjailijoita Permistä, Jekaterinburgista, Krasnojarskista, Sevastopolista, Moskovasta, Pietarista, Novosibirskista sekä myös Suomesta ja Saksasta maanantaina Vienan Karjalan Njuhtšan kylään.
Aika suosittu Sortavala—Pietarijunareitti on saanut heinäkuussa lisää vuoroja. Nyt sortavalalaiset matkustajat voivat päästä junalla Pietariin neljä kertaa viikossa: tiistaisin, torstaisin perjantaisin ja sunnuntaisin. Matka vaatii toki junanvaihdon Leningradin alueen Kaarlahdessa eli Kuznetšnojen kaupungissa.
Junassa on vain istumapaikkavaunuja. Matka Sortavalasta Kaarlahteen kestää noin kolme tuntia ja vielä kolme ja puoli tuntia Kaarlahdesta Pietariin.
Vain Aunuksen piiri saa nyt käyttää Pakkaine-nimeä. Nimestä on tullut piirin brändi.
Vuoteen 2025 asti Aunuksen piirin hallinto on saanut Pakkaine-nimen yksinomaiset käyttöoikeudet. Vuonna 2014 Prääsän piirissä alettiin käyttää Pakkaine-nimeä. Tšalnaan rakennettiin Pakkaineen pajakylä.
— Silloin ymmärsimme, että Pakkaine on niin viehättävä ja suosittu hahmo, että tarvitsemme hänen nimen käyttöoikeuksia, Aunuksen kotiseutumuseon johtaja Natalja Nikolajeva kertoo
— Tšalnassa on alkanut toimia Talviukko, hän lisää.
Uusi asfalttitie rakennetaan Jukankoskelle päin. Karjalan hallitus ja Venäjän matkailutoimisto ovat kirjoittaneet vastaavan sopimuksen.
Jukankoski eli Valkoiset sillat on Aunuksen Karjalan korkein koski. Se sijaitsee 30 kilometrin päässä Pitkärannasta.
Nykyään kaksi soratietä johtaa Jukankoskelle saakka. Ne eivät eroa toisistaan, molemmat ovat yhtä huonokuntoisia ja mutkikkaita.
Etälääkäripalveluja kokeillaan Prääsän piirissä. Nuosjärvellä, Vieljärvellä ja Kinelahdella sairauksia diagnosoidaan tutkimusten ja haastattelun avulla.
— Ensihoitajat toimivat kolmessa kylässä. Ensihoitajan laukussa on glukoosimittari, rannemittari, lämpömittari, EKG-laite ja lääkkeitä. Käytössä on myös älypuhelin. Sen välityksellä tiedot potilaan terveydentilasta annetaan keskussairaalan lääkärille. Tarpeen sattuessa lääkäri kutsuu ambulanssin kylään. Älypuhelimella lääkäri myös konsultoi ihmistä, miten hoitaa itseään, lääketieteen tohtori Pavel Vorobjov kertoo.
Sahalinin saarella asuvan vähemmistökansan nivhin kielellä ilmestyy Nivh dif -lehti, jonka painos on 200 kappaletta. Erittäin vähän. Toki saarella asuvista 2000 nivhistä vain 600 henkilöä puhuu kieltään. Toisin sanoen lehti kattaa 30 prosenttia eli joka kolmannen kieltä puhuvan nivhin. Erittäin paljon.
Sunnuntain vaalit eivät tuoneet yllätystä. Tulos oli odotettu ja Karjalan tasavallan osalta hyvin ennustettavissa. Ei tarvinnut olla sen kummemmin perillä poliittisista kuvioista olettaakseen, että Yhtenäinen Venäjä voittaa ja Karjalassa sen kannatus jää maan keskilukuja pienemmäksi.
Lukija on varmasti huomannut, että viime lehdessä olemme antaneet melkoisesti palstatilaa puolueiden ja kansanedustajaehdokkaiden vaalimainoksille. Vastaava menettely jatkuu aina vaalipäivään 18. syyskuuta saakka. Koska olemme valtion kustantama lehti, vaalilaki velvoittaa meidät menettelemään niin.
Etsimme mummoni sisaren Anastasia Kostinan jälkeläisiä Venäjältä. Sota erotti perheen. Osa perheestä tuli Suomeen ja osa jäi Venäjälle. Valokuvassa vanhin henkilö Anastasia Kostina (syntyi 21.12.1902 Gagarki, kuoli 1980-luvulla) ja hänen tyttärensä (nimi on tuntematon).
Vuokkiniemi on toisella koetuksella saanut tahtonsa läpi. Viime perjantaina tunnettu vienalainen runokylä julistettiin vuoden 2017 suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi. Ensimmäisen kerran Vuokkiniemi tavoitteli titteliä vuonna 2014, jolloin se hävisi Setumaan Obinitsalle Virosta.
Heinäkuussa Karjalan tasavallan lainsäädäntökokous yritti tehdä historiaa. Kansanedustajaryhmä nosti esiin ja toi äänestykseen korjauksen tasavallan perustuslakiin. Sen mukaan karjalalle voitaisiin antaa virallisen kielen status ilman kansanäänestystä.
Kammottaa. Niin ytimekkäästi ilmaisi asiansa eräs kaverini viikonloppuna, kun utelin häneltä kuulumisia. Tämän viikon lopussa hänen perheensä on tarkoitus lähteä lomalle Bulgariaan. Heillä on jatkolento Istanbulin kautta. Vaikka koneiden vaihtoaika Atatürkin kansainvälisellä lentokentällä on vain pari tuntia, Turkin epäonnistunut vallankaappaus on pelottanut heitä sen verran, että he ovat nyt hätäisesti etsimässä muuta vaihtoehtoa päästä tilaamaansa rannikkohotelliin kuin että Turkin kautta.
Suomalais-ugrilaisten kansojen Lahdessa 15.–17. kesäkuuta järjestettävä maailmankongressi järjestetään tänä vuonna seitsemättä kertaa ja Suomessa toista kertaa. Maailmankongressissa käsitellään laajalti suomalais-ugrilaisten kansojen kannalta tärkeitä asioita, mikä antaa mahdollisuuden vaikuttaa kielten ja kulttuurien tilaan.
1990—2000-luvuilla Karjalan tasavallassa on vaihtelevalla menestyksellä toteutettu lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä projekteja. Niiden joukossa projekti nimeltä Kinnermäki on omaa luokkaansa. Se on paljon puhuva esimerkki siitä, kuinka eri voimin ja eri tasolla toteutetut pienemmät projektit ovat kasvaneet suuremmaksi yhtenäiseksi prosessiksi.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: