ort: Vsevolod, Roman
lut: Jutta
Karjala ja Suomen Puolanka ovat hakemassa rahoitusta Karelia CBC-ohjelmasta hankkeeseen, jossa uudistetaan jätevesilietteen käsittelyä pienissä maaseutukaupungeissa. Tavoitteena on tuottaa biopolttoaineesta lämpöenergiaa.
Marraskuun tapaamisessa Kostamuksessa osapuolet käsittelivät hankkeen budjettia ja sisältöä.
Hankkeella on suuri merkitys ympäristön kannalta. Tieteellisiä tutkimuksia tekee Kajaanin ammattikorkeakoulu. Mukana on myös Petroskoin valtionyliopisto.
Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen tutkija Teemu Makkonen pitää matkailua, metsätaloutta ja kaivosteollisuutta tärkeinä aloina, joilla Suomi ja Karjala ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään aikaa.
— On tutkittu, että raja-alueilla olevat järjestöt ja yritykset haluavat jatkaa tätä yhteistyötä samalla tavalla kuin ennen. Kun on tahtoa, niin silloin keksitään yhteistyön keinoja, Makkonen sanoo.
Latvan taajamassa on otettu käyttöön uusi jätevedenpuhdistamo. Jätevesi käy läpi mekaanisen ja biologisen puhdistuksen. Myös vettä desinfioidaan ultraviolettisäteilyn avulla. Puhdistetut jätevedet lasketaan Jyvenjokeen.
— Vanha jätevesipuhdistamo ei ole toiminut taajamassa vuosiin, minkä takia Jyvenjoen veden laatu on heikentynyt, paikallisen hallinnon johtaja Svetlana Nesterova toteaa.
Karjalan talouskehitys- ja teollisuusministeriön investointiosaston varajohtajan Jevgenia Allijevan mukaan kuluvana vuonna 35 matkailuyrittäjää kääntyi ministeriön puoleen hakemaan kustannuskorvauksiaan. Heistä vain kymmenen sai korvauksensa pk-yrittäjyyttä tukevien lakien mukaan.
— Yrittäjät saavat kielteisen päätöksen korvauksen maksamisesta ylipäänsä kahdesta syystä. Korvausta ei makseta, jos yrittäjällä on verovelka tai yrittäjä ei esitä ministeriölle kaikkia tarvittavia asiapapereita, Allijeva sanoo.
Segežan sellu- ja paperikombinaatti kasvattaa tuotantoaan 850 000 tonniin valmiita tuotteita vuodessa ja laajentaa tuotevalikoimaa. Valkaisemattoman voimapaperin lisäksi se tuottaa valkaistua lehti- ja havusellua.
Suomen kokemusta biojätteiden käsittelystä voidaan hyödyntää Karjalan tasavallassa lähivuosina. Täällä laaditaan parhaillaan uutta jätehuoltojärjestelmää.
Viime viikolla Karjalan valtuuskunta vieraili tasavallan päämiehen Artur Parfentšikovin toimeksiannosta Pohjois-Karjalan Kiteellä tutustumassa biokaasulaitokseen BioKymppi Oy. Delegaatiossa oli mukana Karjalan luonnonvarain- ja ympäristöministeri Aleksei Štšepin ja Avtospetstrans –jätehuoltoyhtiön johtajistoa.
Karelleshoz Oy tulee lämmittämään kasvihuoneitaan, mikä mahdollistaa tuotantomäärien lisäämisen 20 miljoonaan taimeen.
— Lämmityksen ansiosta kylvämme havupuiden siemeniä taimia varten kahdesti kasvikauden aikana. Nyt Karjalan metsäpuiden taimitarhoissa kasvatetaan viisi miljoonaa tainta. Lämmitysjärjestelmän käyttöönotto nelinkertaistaa taimien tuotannon, Karjalan luonnonvarain- ja ympäristöministeri Aleksei Štšepin kertoo.
Monokaupunkien kehitysohjelman tavoitteena on rakentaa toimintamalli yrittäjyyden tueksi, mikä auttaa eri tuotantosuunnilla toimivia yrittäjiä ylläpitämään ja edistämään liiketoimintaansa. Tänä vuonna yrittäjyyden kehittämiseen monokaupungit saavat 80 miljoonaa ruplaa apurahaa. Pk-yritykset voivat korvata osan oman yrityksensä perustamiskustannuksista.
Talousministeriön mukaan viime vuonna uusia työpaikkoja perustettiin monokaupunkeihin suunniteltua enemmän. Työtä tarjottiin kivenlohinnassa, puunjalostuksessa, matkailualalla ja kalataloudessa.
Äänisenrannan piirin Uudessa Vilgassa toimiva juustola tuottaa paikallisille markkinoille noin 700 kiloa kovaa ja puolikovaa juustoa kuukaudessa, silloin kun se pystyy tuottamaan 3 000 tonnia.
— Syynä on menekkiongelma, juustolan johtaja Mihail Kotšnev sanoo.
— Tuotteen korkea hinta estää kysynnän kasvua, mutta en voi myydä juustoa sen omakustannushintaa alhaisemmalla hinnalla, hän tunnustaa.
Tasavallan työllisyys- ja työvoimahallinnon mukaan vuonna 2019 työläisten ja asiantuntijoiden tarve ylittää 5 000 henkilöä.
Työvoimahallinto ottaa huomioon työnantajien tarpeita ja järjestää työttömille ammattikoulutusta. Viime vuonna lähes 1 300 työtöntä sai uudelleenkoulutusta. Tänä vuonna hallinto aikoo järjestää uudelleenkoulutusta vähintään 850 työttömälle. Tarkoitukseen on myönnetty tasavallan budjetista 23 miljoonaa ruplaa.
Koulutus valmistaa asiantuntijoita, jotka voivat toimia monilla eri teollisuudenaloilla.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: