Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen tutkija Teemu Makkonen pitää matkailua, metsätaloutta ja kaivosteollisuutta tärkeinä aloina, joilla Suomi ja Karjala ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään aikaa.

— On tutkittu, että raja-alueilla olevat järjestöt ja yritykset haluavat jatkaa tätä yhteistyötä samalla tavalla kuin ennen. Kun on tahtoa, niin silloin keksitään yhteistyön keinoja, Makkonen sanoo.

Karjalan talouskehitys- ja teollisuusministeriön investointiosaston varajohtajan Jevgenia Allijevan mukaan kuluvana vuonna 35 matkailuyrittäjää kääntyi ministeriön puoleen hakemaan kustannuskorvauksiaan. Heistä vain kymmenen sai korvauksensa pk-yrittäjyyttä tukevien lakien mukaan.

— Yrittäjät saavat kielteisen päätöksen korvauksen maksamisesta ylipäänsä kahdesta syystä. Korvausta ei makseta, jos yrittäjällä on verovelka tai yrittäjä ei esitä ministeriölle kaikkia tarvittavia asiapapereita, Allijeva sanoo.

Suomen kokemusta biojätteiden käsittelystä voidaan hyödyntää Karjalan tasavallassa lähivuosina. Täällä laaditaan parhaillaan uutta jätehuoltojärjestelmää.

Viime viikolla Karjalan valtuuskunta vieraili tasavallan päämiehen Artur Parfentšikovin toimeksiannosta Pohjois-Karjalan Kiteellä tutustumassa biokaasulaitokseen BioKymppi Oy. Delegaatiossa oli mukana Karjalan luonnonvarain- ja ympäristöministeri Aleksei Štšepin ja Avtospetstrans –jätehuoltoyhtiön johtajistoa.

Monokaupunkien kehitysohjelman tavoitteena on rakentaa toimintamalli yrittäjyyden tueksi, mikä auttaa eri tuotantosuunnilla toimivia yrittäjiä ylläpitämään ja edistämään liiketoimintaansa. Tänä vuonna yrittäjyyden kehittämiseen monokaupungit saavat 80 miljoonaa ruplaa apurahaa. Pk-yritykset voivat korvata osan oman yrityksensä perustamiskustannuksista.

Talousministeriön mukaan viime vuonna uusia työpaikkoja perustettiin monokaupunkeihin suunniteltua enemmän. Työtä tarjottiin kivenlohinnassa, puunjalostuksessa, matkailualalla ja kalataloudessa.