ort: Vadim
lut: Alina
Vuoden 2014 heinäkuussa Venäjällä asetetaan sähkönkulutusnormit henkeä kohden. Viranomaiset vakuuttavat, että normin mukaista kulutusta riittää elintoimintojen turvaamiseen.
Sähkönkulutusnormin käyttöönotto merkitsee kuluttajalle sähkökustannusten kasvua. Yli normin käytetystä sähköstä kuluttajan on maksettava korotetun taksan mukaisesti.
Valtion Karelrybvod–hallinnon päällikkö Vjatšeslav Movtšan on todennut, että Karjalan vesistöjen lohien määrä on pudonnut rajusti. Syy on vuonna 2005 muuttunut kalatalouteen liittyvä lainsäädäntö.
— Tilanne on parempi kuin katastrofi, mutta se on erityisen huolestuttava. Vuonna 2005 hyväksytty kalastuslaki on aiheuttanut kalatalouden romahdusta. Salakalastajat toimivat rauhassa, kalastuksenvalvojat eivät pysty suorittamaan tehtäviään laivastonsa menettämisen takia, Movtšan sanoo.
Petroskoin koulujen ja päiväkotien lapset ryhtyvät kasvattamaan visa- ja taalainkoivujen taimia kasvihuoneissa tiedemiesten johdolla. Keväällä lapset istuttavat taimet kaupungin viheralueille.
Tulevaisuutta perustetaan nyt -ympäristöhanke tavoittelee harvinaisten puulajien säilyttämistä ja niiden lukumäärän lisäämistä. Hankkeen tekijä on Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen metsäinstituutti, jonka tehtävänä on puulajien geneettisen moninaisuuden ja muun muassa koivulajien moninaisuuden säilyttäminen.
Karjalan maatalousministeri Grigori Manuilov on huolissaan maatalousmenojen leikkauksista, jotka käsittävät ensi vuonna 79 miljoonaa ruplaa. Kaavaillut säästöt saattaisivat monia maatalousyrityksiä konkurssiin, ja kriisitilanne vähentäisi sijoittajien kiinnostusta hanketoimintaan Karjalan alueella.
Maatalouden menoerä vuoden 2014 budjetissa on 219 miljoonaa ruplaa, mikä on 26 prosenttia tämänvuotisesta vähemmän. Alan rahoitusleikkaukset olivat jo vuosi ennen.
Karjalan tierahaston vaje on arvioiden mukaan 400–480 miljoonaa ruplaa.
Polttoaineveron tuotto on tänä vuonna arvioitua heikompi.
— Polttoaineveron tuotto on laskenut siirtyessä Euro 4 ja Euro 5 normien mukaisiin polttoaineisiin, joiden valmistevero on muita pienempi, Karjalan liikennekomitean puheenjohtaja Konstantin Harakozov sanoo.
Ennakkolaskelmien mukaan tänä vuonna tasavallan tierahastoon pitäisi saada polttoaine- ja liikenneveroista yli kolme miljardia ruplaa, mutta lokakuuhun saakka tasavalta on saanut vain 1,9 miljardia ruplaa.
Maatalousyritykset ovat kärsineet tänä vuonna käyttövarojen kovasta puutteesta. Viimevuotinen kuivuus aiheutti laajoja viljasatomenetyksiä ja sen seurauksena viljan hinnan nousua. Rehut kallistuivat 40–70 prosenttia. Maatalousyritykset joutuivat maksamaan rehuista suunniteltua enemmän.
— Tämä vuosi on ollut raskas maatalousyrityksille. Rehun hinnannousu söi vuoden alussa yritysten käyttövaroja melkein kokonaan. Tilannetta on heikentänyt se, että paikallisten maidon ja lihan hinnat eivät ole muuttuneet edellisvuoteen verrattuna, Karjalan maatalousministeri Grigori Manuilov kertoo.
Karhumäen Karjalan kuviot -tehdas valmistaa uutta vaatekokoelmaa kaupunkityylissä eri-ikäisille ihmisille. Sen suunnittelija on kuuluisa arkangelilainen mestari Nikolai Terjuhin, joka hyödyntää ompelussa kansanperinteitä.
Arkangelilainen tutustui Karjalan kuviot -tehtaan vaatemalleihin Petroskoissa kesällä pidetyssä suunnittelijoiden seminaarissa. Hän arvosti Äänisniemen koruompelua ja suostui yhteistyöhön Karhumäen ompelutehtaan kanssa.
Afrikkalaista sikaruttoa on jälleen havaittu Venäjän eri alueilla. Tällä hetkellä tautia on ilmennyt 32 maan alueella. Näistä lähimpänä Karjalaa sijaitsee Moskovan alue.
Afrikkalainen sikarutto on yksi merkittävimmistä sikojen virustaudeista. Tartunnan tulo Karjalaan aiheuttaisi merkittäviä taloudellisia tappioita koko sikaelinkeinolle. Venäjän tappiot ovat ylittäneet tänä vuonna 30 miljardia ruplaa, yli 600 000 sikaa on teurastettu viruksen takia.
Suojärven kaupunkiin rakennettava turvekattila otetaan käyttöön vasta ensi vuoden tammikuussa. Polttoaine puuttuu. Turvetta ei ole alettu hankkia.
— Avustukset talveen valmistautumiseen oli siirretty Suojärven piirille toukokuussa. Elokuuhun mennessä maanparannustöitä ei ole tehty. Polttoainetta ei ole hankittu, Karjalan päämies Aleksandr Hudilainen suuttuu.
Ryymänkosken pienvesivoimala lähellä Ruskealan kylää on aloittanut taas sähkön tuottamisen noin 70 vuotta kestäneen tauon jälkeen.
Ryymänkoski on Tohmajoen tunnetuimpia koskia. Voimala oli rakennettu koskelle 1930-luvulla Suomen entisellä alueella ja sen tuottama energia oli tarkoitettu lähiseudulle. Sodan ja sitten neuvostoaikana vesivoimalan rakennukset ja laitteet tuhoutuivat vähitellen.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: