ort: Ivan, Jakov
lut: Pertti, Albert, Altti
Petroskoin yksityisyrittäjät ovat saaneet viimevuotista suurempia avustuksia liiketoimintansa kehittämiseen. Tämänvuotiset sata tuhatta ruplaa jokainen tuensaaja käyttää koneiden ja työvälineiden hankkimiseen.
— Yritykseni toimintasuunnitelman mukaan vuoteen 2014 minun pitää palkata 11 työläistä. Käytän apurahat varusteiden hankkimiseen, vuoristokiipeilyä harjoitteleva yksityisyrittäjä Ivan Jagodkin sanoo.
Lentoyhteydet Petroskoista Helsinkiin halutaan taas uudistaa. Ensi vuodesta lentokoneet alkavat lentää kahden pääkaupungin välillä. Lentovuorojen uudistamiseen käytetään ensi vuonna yli 20 miljoonaa ruplaa Karjalan tasavallan budjetista.
— Neuvottelemme nyt kahden lentoyhtiön kanssa. En voi sanoa vielä niiden nimiä, Karjalan päämies Aleksandr Hudilainen sanoo.
Suomi on tukenut Karjalan maataloutta 1990-luvun alusta alkaen. Eri ministeriöiden kautta on laitettu liikkeelle satoja hankkeita, joita ovat toteuttaneet sekä yksityiset että julkiset organisaatiot.
Yhteistyö on koostunut vientiä ja kaupankäyntiä edistävistä hankkeista ja kehitysprojekteista. Myös lahjoitukset ja kertaluonteiset hankkeet ovat toteutuneet.
Karjalan innovaatioyrityksille myönnetyt avustukset ovat vähenneet tänä vuonna 40 miljoonasta ruplasta 18 miljoonaan. Karjalan hallituksen viranomaiset puhuvat Venäjän budjetin puutteellisesta rahoituksesta Karjalan yrittäjyyden tukiohjelman mukaan.
— Apurahoja riitti vain viidelle innovaatiotutkimusten kehittämiseen erikoistuneelle yhtiölle. Rahat myönnettiin uusien tuotteiden valmistamiseen, palveluiden tuottamiseen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen, Karjalan varatalousministeri Sergei Alimpijev sanoo.
Karjala on sopinut Venäjän metsätalousviraston kanssa siitä, että tasavallassa käynnistyy pilottihanke, jonka mukaan kokeillaan skandinaavisia metsänhoitomenetelmiä. Näin saadaan yhtä metsähehtaaria kohti enemmän raaka-ainetta eli puutavaraa.
Lähes 80 prosenttia tasavallan autoteitä tarvitsee korjausta. Rakennusministerin laskelmien mukaan yhdeksän miljardia ruplaa on siirrettävä vuosittain teiden kunnostamiseen, että niiden laatu muuttuisi nykyistä paremmaksi.
Karjala on kiinnostunut siirtämään osan tasavallan teistä liittovaltion omistukseen. Se koskee ensisijaisesti teitä, jotka johtavat valtion rajalle.
Karjalan nautakarjan määrä on vähentynyt viimevuotisesta seitsemän prosenttia. Vuoden 2012 alussa nautakarjaa oli 25 700 eläintä, lokakuuhun mennessä niiden määrä väheni 1 400 päällä.
Heikon kannattavuuden vuoksi karjanhoitoon erikoistuneet yksityiset maatilat ja maatalousyritykset joutuvat lopettamaan toimintansa.
Petroskoin perinteelliset maatalousmarkkinat tarjoavat perunaa 12 ruplaa kilolta. Porkkana ja punajuuri maksavat 13 ruplaa. Kaalin hinta on 12 ruplaa.
Kaupoista perunaa voidaan hankkia kahdeksalla ruplalla, porkkanaa 11,60, punajuurta 8,40 ja kaalia 8,50 ruplalla. Lisäksi maatalousmarkkinoiden ajaksi kaupat pudottavat vihannesten hintoja, etteivät menettäisi asiakkaitaan.
Kuitenkin tuontiperunan laatu on paikallista heikompi, mutta hinta voittaa kilpailussa. Vuosi vuodelta paikallisten maataloustuottajien myyntimäärät syysmarkkinoilla ovat vähenneet.
Karjalan marja -tehdas toimittaa Suomeen leipomoteollisuudessa käytettäviä marjatäytteitä, mikä laajentaa tehtaan myyntimarkkinoita Suomesta eteenpäin, muun muassa Skandinaviaan ja Baltian maihin.
Suomen suurin elintarviketeollisuuden tarpeisiin raaka-aineiden, koneiden, valmistuslinjojen ja tietotaidon toimittaja Leipurin Oy on hyväksynyt Karjalan marjanjalostamon täytteet kansainvälisille markkinoille. Täytteillä on aito ja oikea maku, jota suomalaisetkin alkavat unohtaa.
Karjalan 417 kattilasta 225 ei ole vielä alkanut toimittaa lämpöä kuluttajille. Erittäin kiristynyt tilanne on muodostunut Pitkärannassa. Syyskuun loppupäivinä välimiesoikeudessa käsitellään asiaa Pitkärannan sellutehtaan konkurssista. Tehdas johdetaan konkurssiin velkojen jäädyttämistä varten. Silloin tehtaan varat voitaisiin käyttää lämmityksen hoitoon.
Toiveita antavia uutisia ja tilastoja on viime päivinä kantautunut Suomesta. Loppuviikosta Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen kirjoitti Facebook-tilillään, että Niiralan ja Imatran rajanylityspaikkojen aukiolorajoitussuunnitelmista on luovuttu.
Kansallisperinteeseen nojautuvan Lembi-näytelmän paluu näyttämölle viime kevätkesästä. Joensuun teattereiden Taiga-Maton ja Sirkus Supiaisen vierailut syyskuussa. Aleksis Kiveen ja Maria Jotuniin pohjautuvan esityksen ensi-ilta lokakuussa. Kulttuuridesantti Suomesta Petroskoihin lokakuun lopussa, jolloin tuleva yhteistyö tulee neuvottelujen keskiöön.
Tänään 5. lokakuuta on tullut kuluneeksi tasan 96 vuotta siitä, kun Karjalan Sanomien historiallinen edeltäjä, Karjalan Kommuuni -lehti, näki päivänvalon. Kulunut 96. elinvuosi on jäänyt tietysti viime vuonna laajasti juhlitun lehden 95-vuotisjuhlavuoden varjoon, mutta silti siinä ajassa on tullut paljon tehtyä.
Sahalinin saarella asuvan vähemmistökansan nivhin kielellä ilmestyy Nivh dif -lehti, jonka painos on 200 kappaletta. Erittäin vähän. Toki saarella asuvista 2000 nivhistä vain 600 henkilöä puhuu kieltään. Toisin sanoen lehti kattaa 30 prosenttia eli joka kolmannen kieltä puhuvan nivhin. Erittäin paljon.
Sunnuntain vaalit eivät tuoneet yllätystä. Tulos oli odotettu ja Karjalan tasavallan osalta hyvin ennustettavissa. Ei tarvinnut olla sen kummemmin perillä poliittisista kuvioista olettaakseen, että Yhtenäinen Venäjä voittaa ja Karjalassa sen kannatus jää maan keskilukuja pienemmäksi.
Lukija on varmasti huomannut, että viime lehdessä olemme antaneet melkoisesti palstatilaa puolueiden ja kansanedustajaehdokkaiden vaalimainoksille. Vastaava menettely jatkuu aina vaalipäivään 18. syyskuuta saakka. Koska olemme valtion kustantama lehti, vaalilaki velvoittaa meidät menettelemään niin.
Etsimme mummoni sisaren Anastasia Kostinan jälkeläisiä Venäjältä. Sota erotti perheen. Osa perheestä tuli Suomeen ja osa jäi Venäjälle. Valokuvassa vanhin henkilö Anastasia Kostina (syntyi 21.12.1902 Gagarki, kuoli 1980-luvulla) ja hänen tyttärensä (nimi on tuntematon).
Vuokkiniemi on toisella koetuksella saanut tahtonsa läpi. Viime perjantaina tunnettu vienalainen runokylä julistettiin vuoden 2017 suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi. Ensimmäisen kerran Vuokkiniemi tavoitteli titteliä vuonna 2014, jolloin se hävisi Setumaan Obinitsalle Virosta.
Heinäkuussa Karjalan tasavallan lainsäädäntökokous yritti tehdä historiaa. Kansanedustajaryhmä nosti esiin ja toi äänestykseen korjauksen tasavallan perustuslakiin. Sen mukaan karjalalle voitaisiin antaa virallisen kielen status ilman kansanäänestystä.
Kammottaa. Niin ytimekkäästi ilmaisi asiansa eräs kaverini viikonloppuna, kun utelin häneltä kuulumisia. Tämän viikon lopussa hänen perheensä on tarkoitus lähteä lomalle Bulgariaan. Heillä on jatkolento Istanbulin kautta. Vaikka koneiden vaihtoaika Atatürkin kansainvälisellä lentokentällä on vain pari tuntia, Turkin epäonnistunut vallankaappaus on pelottanut heitä sen verran, että he ovat nyt hätäisesti etsimässä muuta vaihtoehtoa päästä tilaamaansa rannikkohotelliin kuin että Turkin kautta.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: