ort: Viktor, Valentina, Galina
lut: Aslak
Suomi on tukenut Karjalan maataloutta 1990-luvun alusta alkaen. Eri ministeriöiden kautta on laitettu liikkeelle satoja hankkeita, joita ovat toteuttaneet sekä yksityiset että julkiset organisaatiot.
Yhteistyö on koostunut vientiä ja kaupankäyntiä edistävistä hankkeista ja kehitysprojekteista. Myös lahjoitukset ja kertaluonteiset hankkeet ovat toteutuneet.
Karjalan innovaatioyrityksille myönnetyt avustukset ovat vähenneet tänä vuonna 40 miljoonasta ruplasta 18 miljoonaan. Karjalan hallituksen viranomaiset puhuvat Venäjän budjetin puutteellisesta rahoituksesta Karjalan yrittäjyyden tukiohjelman mukaan.
— Apurahoja riitti vain viidelle innovaatiotutkimusten kehittämiseen erikoistuneelle yhtiölle. Rahat myönnettiin uusien tuotteiden valmistamiseen, palveluiden tuottamiseen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen, Karjalan varatalousministeri Sergei Alimpijev sanoo.
Karjala on sopinut Venäjän metsätalousviraston kanssa siitä, että tasavallassa käynnistyy pilottihanke, jonka mukaan kokeillaan skandinaavisia metsänhoitomenetelmiä. Näin saadaan yhtä metsähehtaaria kohti enemmän raaka-ainetta eli puutavaraa.
Lähes 80 prosenttia tasavallan autoteitä tarvitsee korjausta. Rakennusministerin laskelmien mukaan yhdeksän miljardia ruplaa on siirrettävä vuosittain teiden kunnostamiseen, että niiden laatu muuttuisi nykyistä paremmaksi.
Karjala on kiinnostunut siirtämään osan tasavallan teistä liittovaltion omistukseen. Se koskee ensisijaisesti teitä, jotka johtavat valtion rajalle.
Karjalan nautakarjan määrä on vähentynyt viimevuotisesta seitsemän prosenttia. Vuoden 2012 alussa nautakarjaa oli 25 700 eläintä, lokakuuhun mennessä niiden määrä väheni 1 400 päällä.
Heikon kannattavuuden vuoksi karjanhoitoon erikoistuneet yksityiset maatilat ja maatalousyritykset joutuvat lopettamaan toimintansa.
Petroskoin perinteelliset maatalousmarkkinat tarjoavat perunaa 12 ruplaa kilolta. Porkkana ja punajuuri maksavat 13 ruplaa. Kaalin hinta on 12 ruplaa.
Kaupoista perunaa voidaan hankkia kahdeksalla ruplalla, porkkanaa 11,60, punajuurta 8,40 ja kaalia 8,50 ruplalla. Lisäksi maatalousmarkkinoiden ajaksi kaupat pudottavat vihannesten hintoja, etteivät menettäisi asiakkaitaan.
Kuitenkin tuontiperunan laatu on paikallista heikompi, mutta hinta voittaa kilpailussa. Vuosi vuodelta paikallisten maataloustuottajien myyntimäärät syysmarkkinoilla ovat vähenneet.
Karjalan marja -tehdas toimittaa Suomeen leipomoteollisuudessa käytettäviä marjatäytteitä, mikä laajentaa tehtaan myyntimarkkinoita Suomesta eteenpäin, muun muassa Skandinaviaan ja Baltian maihin.
Suomen suurin elintarviketeollisuuden tarpeisiin raaka-aineiden, koneiden, valmistuslinjojen ja tietotaidon toimittaja Leipurin Oy on hyväksynyt Karjalan marjanjalostamon täytteet kansainvälisille markkinoille. Täytteillä on aito ja oikea maku, jota suomalaisetkin alkavat unohtaa.
Karjalan 417 kattilasta 225 ei ole vielä alkanut toimittaa lämpöä kuluttajille. Erittäin kiristynyt tilanne on muodostunut Pitkärannassa. Syyskuun loppupäivinä välimiesoikeudessa käsitellään asiaa Pitkärannan sellutehtaan konkurssista. Tehdas johdetaan konkurssiin velkojen jäädyttämistä varten. Silloin tehtaan varat voitaisiin käyttää lämmityksen hoitoon.
Karjalan hallitus arvioi valtion velan kasvavan tämän vuoden loppuun mennessä 10,2 miljardiin ruplaan.
— Valtion velka ylittää 50 prosenttia budjetin tuloista, mitä pidetään Venäjällä riskirajana. Muttei Karjalan konkurssista puhetta ole. Budjettilain mukaan valtion velka ei saa ylittää 100 prosenttia tuloista, Karjalan valtiovarainministeri Igor Usynin kertoo.
Seitsemässäkymmenessä vuodessa rappeutunutta Ryymänkosken pienvesivoimalaa Sortavalan piirissä rakennetaan uudelleen. Töistä vastaa venäläinen yhtiö Nord Hydro. Mukana on myös Karjalan tasavallan rakennusyhtiö Karelstroimehanizatsija. Ruskealan kylässä sijaitseva Ryymänkoski otetaan käyttöön ensi syksynä.
Voimalaan asennetaan tšekkiläinen voimakone, jonka teho on 630 kilowattia. Se toimii automaattisesti, ja sitä ohjataan Läskelän vesivoimalan valvomosta.
Suomalaiset rakensivat pienvesivoimalan 1930-luvulla. Tuotettua sähköä käytettiin voimalan viereisissä kylissä.
Sunnuntain vaalit eivät tuoneet yllätystä. Tulos oli odotettu ja Karjalan tasavallan osalta hyvin ennustettavissa. Ei tarvinnut olla sen kummemmin perillä poliittisista kuvioista olettaakseen, että Yhtenäinen Venäjä voittaa ja Karjalassa sen kannatus jää maan keskilukuja pienemmäksi.
Lukija on varmasti huomannut, että viime lehdessä olemme antaneet melkoisesti palstatilaa puolueiden ja kansanedustajaehdokkaiden vaalimainoksille. Vastaava menettely jatkuu aina vaalipäivään 18. syyskuuta saakka. Koska olemme valtion kustantama lehti, vaalilaki velvoittaa meidät menettelemään niin.
Etsimme mummoni sisaren Anastasia Kostinan jälkeläisiä Venäjältä. Sota erotti perheen. Osa perheestä tuli Suomeen ja osa jäi Venäjälle. Valokuvassa vanhin henkilö Anastasia Kostina (syntyi 21.12.1902 Gagarki, kuoli 1980-luvulla) ja hänen tyttärensä (nimi on tuntematon).
Vuokkiniemi on toisella koetuksella saanut tahtonsa läpi. Viime perjantaina tunnettu vienalainen runokylä julistettiin vuoden 2017 suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi. Ensimmäisen kerran Vuokkiniemi tavoitteli titteliä vuonna 2014, jolloin se hävisi Setumaan Obinitsalle Virosta.
Heinäkuussa Karjalan tasavallan lainsäädäntökokous yritti tehdä historiaa. Kansanedustajaryhmä nosti esiin ja toi äänestykseen korjauksen tasavallan perustuslakiin. Sen mukaan karjalalle voitaisiin antaa virallisen kielen status ilman kansanäänestystä.
Kammottaa. Niin ytimekkäästi ilmaisi asiansa eräs kaverini viikonloppuna, kun utelin häneltä kuulumisia. Tämän viikon lopussa hänen perheensä on tarkoitus lähteä lomalle Bulgariaan. Heillä on jatkolento Istanbulin kautta. Vaikka koneiden vaihtoaika Atatürkin kansainvälisellä lentokentällä on vain pari tuntia, Turkin epäonnistunut vallankaappaus on pelottanut heitä sen verran, että he ovat nyt hätäisesti etsimässä muuta vaihtoehtoa päästä tilaamaansa rannikkohotelliin kuin että Turkin kautta.
Suomalais-ugrilaisten kansojen Lahdessa 15.–17. kesäkuuta järjestettävä maailmankongressi järjestetään tänä vuonna seitsemättä kertaa ja Suomessa toista kertaa. Maailmankongressissa käsitellään laajalti suomalais-ugrilaisten kansojen kannalta tärkeitä asioita, mikä antaa mahdollisuuden vaikuttaa kielten ja kulttuurien tilaan.
1990—2000-luvuilla Karjalan tasavallassa on vaihtelevalla menestyksellä toteutettu lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä projekteja. Niiden joukossa projekti nimeltä Kinnermäki on omaa luokkaansa. Se on paljon puhuva esimerkki siitä, kuinka eri voimin ja eri tasolla toteutetut pienemmät projektit ovat kasvaneet suuremmaksi yhtenäiseksi prosessiksi.
Kiinnostava paneelikeskustelu järjestettiin Petroskoissa viime perjantaina. Siinä käsiteltiin suomen kielen ja Karjalan tasavallan kansallisen kulttuurin rajat ylittävää merkitystä.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: