Yhdysvaltain presidentinvaaleista on kulunut pari viikkoa. Tunteet ovat alkumyrskyn jälkeen hieman tyyntyneet, ja selityksiä Trumpin voitolle etsitään nyt terhakasti. Kannattivatko yhdysvaltalaiset nimenomaan Trumpia tai äänestivätkö he johtavaa eliittiä ja Clintonia vastaan, se jätetään politiikan tutkijoiden purtavaksi.
Karjalaiset uskoivat, että ihmisessä itsessään ja hänen ympärillään on paljon haltijoita. Haltija on yleisnimitys metsän-, pellon-, maan ja vedenhaltijoille. Haltijat asuivat ihmisen vieressä navetassa, riihessä, saunassa tai myllyssä. Toiset olivat mies- ja toiset naispuolisia. On muistettava kalevalaiset haltijat: Tapio, metsän kuningas, ja Vellamo, veden emäntä.
Vuonna 1976 valmistui suomalais-neuvostoliittolainen filmi. Sen nimi oli Luottamus (Доверие). Se ei ollut mikään kassamagneetti, mutta kuitenkin kaunis kuvaus naapurivaltioiden yhteiselon alkuajoista. Siinä näytettiin sekä kuinka suomalaisvenäläiset välit huononivat (panslavismi ja tsaarin heikkous) että kuinka Lenin suomalaisten kanssa palautti ne kuntoon.
Taikaa käyttivät tietäjien lisäksi myös paimenet. Miten uskoa lehmän tavalliselle ihmiselle, kun se on koko perheen elättäjä? Ihmiset uskoivat karjansa mieluimmin ”tietäville” paimenille.
Petroskoissa ja sen lähitienoilla vietetään loppusyksyä ja alkutalvea suomalaisissa tunnelmissa. Pohjoismaiden viikkojen lokakuun lopun runsassisältöisten avajaisten ja joulukuisen Suomen elokuvaviikon väliin on nyt sopivasti mahtunut Suomalaisen kulttuurin maraton.
Tämän viikon suurimmat odotukset kulttuurin saralla kohdistuvat Nordic Weeks -festivaaliin. Se alkaa Petroskoissa virallisesti perjantaina elokuvalla ja näyttelyllä, mutta vähemmän virallisesti jo keskiviikkona valtionyliopiston opiskelijoiden esittämällä, 1900-luvun äärifeminististä Valerie Solanasista kertovalla performanssilla.
Viime kesänä sain kokea monenlaista käytäntöä valtakunnanrajan ylittämisessä EU:n ja Venäjän välisellä rajalla. Suhteellisen harva suomalainen tietää, että Pohjois-Pohjanmaalla on toiminut jo kymmenen vuotta kansainvälinen rajanylityspaikka Venäjän vastaisella rajalla Kuusamossa.
Toiveita antavia uutisia ja tilastoja on viime päivinä kantautunut Suomesta. Loppuviikosta Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen kirjoitti Facebook-tilillään, että Niiralan ja Imatran rajanylityspaikkojen aukiolorajoitussuunnitelmista on luovuttu.
Kansallisperinteeseen nojautuvan Lembi-näytelmän paluu näyttämölle viime kevätkesästä. Joensuun teattereiden Taiga-Maton ja Sirkus Supiaisen vierailut syyskuussa. Aleksis Kiveen ja Maria Jotuniin pohjautuvan esityksen ensi-ilta lokakuussa. Kulttuuridesantti Suomesta Petroskoihin lokakuun lopussa, jolloin tuleva yhteistyö tulee neuvottelujen keskiöön.
Tänään 5. lokakuuta on tullut kuluneeksi tasan 96 vuotta siitä, kun Karjalan Sanomien historiallinen edeltäjä, Karjalan Kommuuni -lehti, näki päivänvalon. Kulunut 96. elinvuosi on jäänyt tietysti viime vuonna laajasti juhlitun lehden 95-vuotisjuhlavuoden varjoon, mutta silti siinä ajassa on tullut paljon tehtyä.
© Karjalan Sanomat, Periodika-kustantamo – Titovinkatu 3, 185610 Petroskoi, Karjalan tasavalta, Venäjä.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: