Sunnuntain vaalit eivät tuoneet yllätystä. Tulos oli odotettu ja Karjalan tasavallan osalta hyvin ennustettavissa. Ei tarvinnut olla sen kummemmin perillä poliittisista kuvioista olettaakseen, että Yhtenäinen Venäjä voittaa ja Karjalassa sen kannatus jää maan keskilukuja pienemmäksi.
- ‹ edellinen
- 7 / 7
Otsikot
Lukija on varmasti huomannut, että viime lehdessä olemme antaneet melkoisesti palstatilaa puolueiden ja kansanedustajaehdokkaiden vaalimainoksille. Vastaava menettely jatkuu aina vaalipäivään 18. syyskuuta saakka. Koska olemme valtion kustantama lehti, vaalilaki velvoittaa meidät menettelemään niin.
Etsimme mummoni sisaren Anastasia Kostinan jälkeläisiä Venäjältä. Sota erotti perheen. Osa perheestä tuli Suomeen ja osa jäi Venäjälle. Valokuvassa vanhin henkilö Anastasia Kostina (syntyi 21.12.1902 Gagarki, kuoli 1980-luvulla) ja hänen tyttärensä (nimi on tuntematon).
Vuokkiniemi on toisella koetuksella saanut tahtonsa läpi. Viime perjantaina tunnettu vienalainen runokylä julistettiin vuoden 2017 suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi. Ensimmäisen kerran Vuokkiniemi tavoitteli titteliä vuonna 2014, jolloin se hävisi Setumaan Obinitsalle Virosta.
Heinäkuussa Karjalan tasavallan lainsäädäntökokous yritti tehdä historiaa. Kansanedustajaryhmä nosti esiin ja toi äänestykseen korjauksen tasavallan perustuslakiin. Sen mukaan karjalalle voitaisiin antaa virallisen kielen status ilman kansanäänestystä.
Kammottaa. Niin ytimekkäästi ilmaisi asiansa eräs kaverini viikonloppuna, kun utelin häneltä kuulumisia. Tämän viikon lopussa hänen perheensä on tarkoitus lähteä lomalle Bulgariaan. Heillä on jatkolento Istanbulin kautta. Vaikka koneiden vaihtoaika Atatürkin kansainvälisellä lentokentällä on vain pari tuntia, Turkin epäonnistunut vallankaappaus on pelottanut heitä sen verran, että he ovat nyt hätäisesti etsimässä muuta vaihtoehtoa päästä tilaamaansa rannikkohotelliin kuin että Turkin kautta.
Suomalais-ugrilaisten kansojen Lahdessa 15.–17. kesäkuuta järjestettävä maailmankongressi järjestetään tänä vuonna seitsemättä kertaa ja Suomessa toista kertaa. Maailmankongressissa käsitellään laajalti suomalais-ugrilaisten kansojen kannalta tärkeitä asioita, mikä antaa mahdollisuuden vaikuttaa kielten ja kulttuurien tilaan.
1990—2000-luvuilla Karjalan tasavallassa on vaihtelevalla menestyksellä toteutettu lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä projekteja. Niiden joukossa projekti nimeltä Kinnermäki on omaa luokkaansa. Se on paljon puhuva esimerkki siitä, kuinka eri voimin ja eri tasolla toteutetut pienemmät projektit ovat kasvaneet suuremmaksi yhtenäiseksi prosessiksi.
Kiinnostava paneelikeskustelu järjestettiin Petroskoissa viime perjantaina. Siinä käsiteltiin suomen kielen ja Karjalan tasavallan kansallisen kulttuurin rajat ylittävää merkitystä.
Sivut
- « ensimmäinen
- ‹ edellinen
- …
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- 10
- 11
- 12
- …
- seuraava ›
- viimeinen »
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: