yhteiskunta / tammikuu 26, 2018 13:14 / päivitetty tammikuu 26, 2018 13:14
Ilona Veikkolainen
KUVA: Aunuksen etnokulttuurikeskus
Aunuksessa käsityöläiset painavat perinteisiä karjalaisia kuvioita kestokasseihin.
Aunuksessa käsityöläiset painavat perinteisiä karjalaisia kuvioita kestokasseihin.

Karjalan käsityöklusteri –projekti on alkanut tasavallassa. Projekti kestää kymmenen kuukautta ja sen toteuttamiseen on myönnetty yli kaksi miljoonaa ruplaa presidentin

rahastosta.

Projektiin osallistuu noin 360 ihmistä, joiden joukossa on käsityöläisiä, suunnittelijoita, ekonomisteja, lakimiehiä, viranomaisia ja raaka-ainevalmistajia.

— Haluamme kehittää luovaa teollisuutta. Klusteriin yhdistämme käsityöalalla työskenteleviä ihmisiä. He valmistavat tuotteita ja myyvät niitä tietyissä myyntipisteissä, projektin johtaja Svetlana Koltšurina kertoo.

yhteiskunta / tammikuu 25, 2018 11:34 / päivitetty tammikuu 25, 2018 11:34
Marina Tolstyh
KUVA: www.visitpetrozavodsk.ru
Kižin ulkomuseon suosio eri maiden turistien keskuudessa kasvaa vuosi vuodelta.

Venäjän valtion ulkomuseo Kiži oli keskipisteessä Karjalan tasavallan osastolla Helsingin matkamessuilla viime viikolla.

— Tieto Karjalan matkailukohteista ja -palveluista olivat kävijöille mielenkiintoisia. Suomennetut esitteet ja kirjaset Karjalasta olivat messuilla erittäin kysyttyjä. Kižin museo Suomessa tunnetaan, Kižin museon johtaja Jelena Bogdanova väittää.

yhteiskunta / tammikuu 19, 2018 14:36 / päivitetty tammikuu 19, 2018 14:36
Margarita Pehkonen
Karjalaisia uutisia Sampo 360°-kanavalla voidaan katsoa päivittäin toistaiseksi vain Internetissä

Uusi Sampo 360°-televisiokanava on aloittanut toimintansa Karjalassa. Uuden kanavan toimitusjoukkoon kuuluu tasavallassa tunnettuja journalisteja. Sampo 360° kuuluu Respublika-uutistoimistoon.

Jokin aika sitten tämän uutistoimiston toimittajat alkoivat lisätä tekstiuutisiinsa pieniä videoita ja tekstit ovat tulleet monipuolisemmiksi. Respublika-uutistoimiston johtajan Aleksei Makarovin mukaan 360°-televisiokanavan perustaminen on lain vaatima toimenpide.

yhteiskunta / tammikuu 18, 2018 10:06 / päivitetty tammikuu 18, 2018 10:06
Margarita Pehkonen
KUVA: Olli Manninen
Joulukuun 2017 puolivälissä perustetun Laatokan luodot -kansallispuiston päätehtävänä on säilyttää ainutlaatuista luotomaisemaa.

Joulukuun lopussa 2017 Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev allekirjoitti asetuksen, jonka mukaan Laatokan Karjalaan perustettiin Laatokan luodot -kansallispuisto. Kymmeniä vuosia peräkkäin tämän kansallispuiston perustaminen oli vaakalaudalla. Syynä oli se, että asiantuntijoiden oli vaikea hyväksyä tulevan puiston rajat sekä ratkaista, onko kyseessä kansallispuisto vai luonnonsuojelualue.

yhteiskunta / tammikuu 11, 2018 15:52 / päivitetty tammikuu 11, 2018 15:52
Marina Tolstyh
KUVA: https://vk.com/album
Karjalankieliset laulut ja perinteiset tanssit ovat niitä tärkeitä siteitä, jotka yhdistävät eri sukupolviin kuuluvia karjalaisia. Kuvassa on karjalaisten konsertti Veskelyksen etnokulttuurikeskuksessa lokakuussa.

Karjalaisten 8. kerähmön valtuuston puheenjohtaja Tatjana Klejerova on varma, että karjalan kielen ja kulttuurin kehityksen kannalta ensi vuoden päätehtävänä on jatkaa työtä karjalan kielen virallistamiseksi Karjalan tasavallassa.

— Ellemme tartu toimeen kielistatuksen parissa, karjalan kieli voi hävitä. Syitä kielen katoamiselle löytyy riittävästi. Karjalan ja vepsän kielet ovat joutuneet uhanalaisten kielten ryhmään. Kouluissa kieliä opiskellaan nykyään hyvin vähän, Klejerova havaitsee.

yhteiskunta / tammikuu 10, 2018 13:13 / päivitetty tammikuu 10, 2018 13:13
Ilona Veikkolainen
KUVA: Nadežda Ostakova
Monissa Petroskoin ja Karjalan kouluissa ja päiväkodeissa projektiin reagoitiin erittäin hyvin. Kuvassa on kymmenisen kiloa korkkeja, jotka Petroskoin päiväkodin nro 121 lapset ovat keränneet kahdessa kuukaudessa.
Monissa Petroskoin ja Karjalan kouluissa ja päiväkodeissa projektiin reagoitiin erittäin hyvin. Kuvassa on kymmenisen kiloa korkkeja, jotka Petroskoin päiväkodin nro 121 lapset ovat keränneet kahdessa kuukaudessa.

Muovikorkkeja ei tarvitse enää heittää roskakoriin. Viime lokakuusta alkaen niitä on kerätty jätteenkäsittelyyn. Karjala on liittynyt kansainväliseen projektiin, jonka tavoitteena on myydä käytettyjä muovikorkkeja ja antaa ansaittua rahaa hyväntekeväisyyteen.

Karjalassa projektin koordinaattorina toimii hyväntekeväisyysjärjestö Äidin sydän. Järjestön työntekijät pohtivat kaikki projektin pikkuasiat. Nyt se etenee tasaista tahtia ja projektin uusien osallistujien määrä kasvaa säännöllisesti.

yhteiskunta / joulukuu 26, 2017 11:47 / päivitetty joulukuu 26, 2017 11:48
Sergei Karpov
KUVA: Sergei Karpov
Sotahistoriantutkija Bair Irintšejevin mukaan viime syksynä kuvattu uusi Tuntematon sotilas vastaa pääosin romaania, vaikkakin on murheellisempi. Hän aikoo tuoda elokuvan Venäjälle, kun se on käännetty venäjäksi.

Suomalaisen kirjallisuuden klassikko, Väinö Linnan Tuntematon sotilas –romaani on saanut Suomi 100 –juhlavuonna uuden venäjännöksen. Kirjan venäjäntänyt viipurilainen sotahistoriantutkija Bair Irintšejev on esitellyt teoksen Karjalan kansallisessa museossa Petroskoissa.

Romaani kuvaa jalkaväkirykmentti 8:n konekiväärikomppanian kokemuksia jatkosodassa Itä-Karjalassa. Itse Linna taisteli siinä komppaniassa 1941—1943.

yhteiskunta / joulukuu 21, 2017 13:54 / päivitetty joulukuu 21, 2017 13:54
Ilona Veikkolainen
KUVA: Veronika Podgornaja
Kestopussit on tehty tekoaineista. Ne on helppo pestä ja ne kuivuvat nopeasti.
Kestopussit on tehty tekoaineista. Ne on helppo pestä ja ne kuivuvat nopeasti.

Petroskoilainen Veronika Podgornaja on vaihtanut muovikassit kestopusseihin.

— Kieltäydyin kaupan muovipusseista toukokuussa. Kuukausittain muovipusseja oli kerääntynyt paljon. Heitin ne roskiin, koska niitä ei kerätty jätteenkäsittelyyn. Internetistä luin, että monet itse ompelevat kestopusseja ja kantavat niissä vihanneksia, hedelmiä ja karamelleja. Minäkin ryhdyin ompelemaan, Podgornaja muistelee.

Kestopussi oli hyvä vaihtoehto kauppatavaroiden kantamiseen.

yhteiskunta / joulukuu 14, 2017 15:28 / päivitetty joulukuu 14, 2017 15:28
Margarita Pehkonen
KUVA: Kuva Petroskoin valtionyliopiston arkistosta
Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisten filologian laitoksen historia on saanut alkunsa 70 vuotta sitten. Sen perustajana oli kielitieteilijä Dmitri Bubrih. Eri vuosina laitoksessa työskentelivät mm. Vieno Zlobina, Maria Zaitseva, Maria Mullonen, Leila

Vuosi 1947 on merkittävä vuosi Petroskoin valtionyliopiston itämerensuomalaisten filologian laitoksen historiassa. Silloin yliopistossa avattiin uusi suomalais-ugrilainen opintolinja.

Tänä vuonna laitos täyttää 70 vuotta. Merkkivuonnakin Itämerensuomalaisten filologian laitoksen työntekijät tekevät parhaansa motivoidakseen nuoria opiskelemaan suomea, karjalaa ja vepsää ammattitasolla.

yhteiskunta / joulukuu 8, 2017 11:14 / päivitetty joulukuu 8, 2017 11:14
Marina Tolstyh
KUVA: Marina Tolstyh
Kuvassa vasemmalta Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin toimipisteen viranomaiset Pirkko Posio (seis.) ja Mia Häyrinen sekä konsuli Tarvo Nieminen, Tuomo Turunen ja varakonsuli Mika Kaikkonen.

Kun kysytään Petroskoissa työskenteleviltä suomalaisilta, ovatko he ylpeitä suomalaisuudestaan, saadaan pelkästään myönteinen vastaus.

— Tärkeimpiä aikaansaannoksia on se, että köyhästä maasta nousimme taloudellisesti menestyväksi maaksi. Suomi on ensimmäisiä maita, joissa annettiin äänioikeus naisille, mahdollisuus osallistua vaaleihin. Koulutuksessa pärjäämme myös hyvin, Suomen Petroskoin-konsuli Tarvo Nieminen sanoo.