yhteiskunta / marraskuu 6, 2015 15:28 / päivitetty marraskuu 6, 2015 15:28
Sergei Karpov
KUVA: E. M. Staf, Vapriikin kuva-arkisto
Evakoita junavaunussa Tampereen asemalla.

Karjalan evakot ja pakolaiset ovat tähtäimessä Tampereen museokeskus Vapriikissa meneillään olevassa näyttelyssä nimeltä Liikkeelle! – Uuteen kotiin. Näyttelyn järjestäjinä ovat Postimuseo ja Mediamuseo Rupriikki.

Näyttely kertoo inhimillisen näkökulman kodin jättämisen tuskasta sekä uuden kodin rakentamisesta. Esillä on kokemuksia Karjalan evakoilta sekä humanitäärisistä syistä Suomeen muuttaneilta pakolaisilta, joista kaikki ovat jättäneet entisen kotinsa pakon sanelemana.

yhteiskunta / lokakuu 7, 2015 09:55 / päivitetty lokakuu 7, 2015 09:55
Jelena Gagarina
KUVA: https://vk.com/masrerovlavka
Mestari Ljoka Tšurakova pitää mestariluokkaa savenvalusta.

Prääsän piirin karjalaisten käsityöt -hankkeen toinen vaihe käynnistyy lähiaikana. Loka- ja marraskuun aikana piirin käsityöläisille järjestetään seminaarit. Niiden paikkoina ovat Kuutamon, Pyhäjärven ja Kinnermäen kylät ja sekä Prääsä. Seminaareissa käsityöläiset yhdessä miettivät työpajojensa kehittämistä sekä tuotteidensa markkinointia.

— Tarkoituksena on tehdä mielenkiintoinen tuotesarja ja saada tuotteille uusia ostajia, kertoo hankekoordinaattori Jekaterina Jefremova.

yhteiskunta / syyskuu 30, 2015 09:58 / päivitetty syyskuu 30, 2015 09:58

Kižin museon johtaja, Karjalan tasavallan päämiehenä vuosina 2010—2012 toiminut Andrei Nelidov pidätettiin Petroskoissa viime viikolla. Häntä epäillään puolen miljoonan ruplan lahjuksen saamisesta.

Karjalan tasavallan tutkintakomitean mukaan Nelidov sai yrittäjältä 500 000 ruplan lahjuksen. Se olisi antanut yrittäjälle oikeuden harjoittaa kauppaa ja muuta liiketoimintaa Kižin museon alueella. Sen pohjalta virkailijaa vastaan aloitettiin rikosasia Venäjän rikoslain 290. pykälän 5. momentin mukaan, joka käsittelee suuren lahjuksen saamista.

yhteiskunta / syyskuu 15, 2015 17:01 / päivitetty syyskuu 15, 2015 17:01
Sergei Karpov
KUVA: Pekka Pouhula
Pekka Pouhula Valamossa 2015. Taustalla on Pyhän Nikolaoksen skiitta.

Rantasalmelainen meloja Pekka Pouhula pitää kajakilla matkustamisesta Karjalan tasavallassa. Hän on meloskellut monesti Laatokalla ja Äänisellä.

— Ihastuin Laatokkaan, kun näin sen ensimmäisen kerran vuonna 1999. Äitini on syntynyt Jaakkiman Pajasyrjässä, ja hänen sukunsa on sieltä kotoisin. Lisäksi naisystäväni Rita asuu Sortavalassa, Pouhula kertoo.

yhteiskunta / syyskuu 10, 2015 11:57 / päivitetty syyskuu 10, 2015 11:57
Marina Tolstyh
Geologi Andrei Ivanov (toinen vas.) kertoo matkatoimiston edustajille geologisien kerroksien alkuperästä Suuri Vaara -paikassa Petroskoin Solomannin lähiössä.

Karjalan tasavaltaan matkoja järjestävä Jelena Bagajeva on varma, että luonto- ja kotiseutumatkoilla käyvät ryhmämatkailijat voivat jättää ympäristöön hyvän jaljen. Turisteille voi ehdottaa esimerkiksi, jotta he istuttaisivat puita tai siivoisivat rannoilta roskaa.

— Kuitenkaan en tarkoita sitä, että viemme turisteja puhdistamaan aluetta. Mielestäni käytännönläheiset asiat ja myös käsitöiden tekeminen kiinnostavat nyt turisteja paljon. Heille pitää tarjota mahdollisuuksia erilaisiin aktiivitetteihin matkoilla, Bagajeva sanoo.

yhteiskunta / syyskuu 3, 2015 09:32 / päivitetty syyskuu 3, 2015 09:38
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Koska puu oli paksu ja lyhyt, Pavel Azmatov joutui tekemään istuvan karhun veistoksen.

Mestari Pavel Azmatov  Suojärven kaupungista alkoi harrastaa puuveistosta siirryttyään eläkkeelle. Taiteilijan koulutuksen saanut Azmatov työskenteli opettajana aluksi Suojärven koulussa ja sitten lasten taidekoulussa. Myöhemmin hän teki somistajan töitä.

yhteiskunta / syyskuu 2, 2015 16:08 / päivitetty syyskuu 2, 2015 16:08
Jelena Gagarina

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa -hankkeen Venäjän koordinaattori Natalia Antonova sanoo, että hanke on tuonut jonkin verran tuloksia. Tärkein ongelma liittyy päiväkotien opettajien kielipätevyyteen. Siitä Antonova ilmoitti Karjalan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten neuvoston istunnossa viime viikolla.

yhteiskunta / syyskuu 2, 2015 11:31 / päivitetty syyskuu 2, 2015 11:31
Margarita Pehkonen
KUVA: Margarita Pehkonen
Perhe omalla esimerkillään muistuttaa lasta, miten pitää ylittää katu.

Ennen lukuvuoden alkua Karjalan liikennepoliisi tarkasti koulualueita ja niiden lähellä sijaitsevia suojateitä. Tarkastukset ovat paljastaneet puutteita.

— Valitettavasti on olemassa suojateitä, joilla ei ole tarvittavaa merkintää eikä varoitusmerkkiä, Karjalan liikennepoliisin turvallisuuskeskuksen edustaja Anna Pekša sanoo.

Elokuun lopusta alkaen Petroskoin jokaisessa isossa risteyksessä poliisimiehet seuraavat, kuinka hyvin kuljettajat ja jalankulkijat noudattavat liikennesääntöjä ja muistuttavat koululaisia, miten pitää ylittää katu.

yhteiskunta / elokuu 28, 2015 09:32 / päivitetty elokuu 28, 2015 09:32
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Etnokulttuurikeskuksen Revennyh kottu -yhtye esiintyi vasta korjatulla näyttämöllä. Ensimmäinen vasemmalta on keskuksen johtaja Aleksei Tšaikin ja toinen oikealta on Veskelyksen taajaman johtaja Irina Pogrebovskaja.

Karjalan paikallisten aloitteiden ohjelman varoilla korjatun Veskelyksen etnokulttuurikeskuksen johtaja Aleksei Tšaikin haluaisi suunnata toimintansa muun muassa matkailun kehittämiseen. 

— Korjauksen jälkeen meitä ei enää hävetä ottaa vastaan turisteja. Meillä on esimerkiksi tiloja, joissa voimme tarjota heille lounaan, Tšaikin sanoo.

Keskuksella on ollut kokemusta matkailijoiden vastaanottamisesta. Keväällä siinä kävi kolme ryhmää koululaisia Moskovasta sekä myös suomalaisia. Matkailijat Petroskoista ovat vierailleet keskuksessa monta kertaa.

yhteiskunta / elokuu 27, 2015 14:43 / päivitetty elokuu 27, 2015 14:43
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Nuosjärven kirjaston pohjalta on avattu karjalainen pirtti -museonurkka. Pirttiin kokoontuu etupäässä paikallisia naisia. Ensimmäinen vasemmalta on kirjastonhoitaja Irina Pavlova.

Yli 20 vuotta kirjastossa työskennellyt Irina Pavlova pitää kirjaston nykyistä sijaintia edellistä mukavampana. Ennen kirjasto sijaitsi vanhassa puutalossa, jossa oli uunilämmitys. Nykyisessä kivirakennuksessa on sähkölämmitys, mutta kirjaston tilat kaipaavat entisestään korjausta.

— Kesällä lapsilukijoiden määrä kasvaa, koska ihmiset tulevat kesämökeilleen. Kirjaston supistuksesta ei ole toistaiseksi syytä puhua, Pavlova sanoo.