ort: Vadim
lut: Alina
Petroskoilainen yksinhuoltaja Olga Vysotskaja on jo 14 vuotta hoitanut synnytysvamman saanutta Liisasta-tytärtään. Viime kymmenen vuoden aikana tytön rehabilitointiin on osallistunut myös suomalainen perhe, jonka jäsenet kuuluvat Suomen Baltikum vännerna –kansalaisjärjestöön.
— Lähes kymmenen vuotta sitten suomalaiset tulivat meidän luoksemme tutustumaan minuun ja tyttäreeni. Tuosta päivästä lähtien olemme lähettäneet kortteja ja antaneet lahjoja toisillemme, Olga Vysotskaja kertoo.
Koululaisia pitää tutustuttaa metsään ja samalla metsän monipuolinen lajituntemus paranee ja kiinnostus metsästä ekosysteeminä lisääntyy. Siitä ovat varmoja Petroskoin lasten ympäristökeskuksen asiantuntijat, jotka järjestivät Karjalan kouluissa metsätietokilpailun.
Maan kohtalo. Tšekistien kohtalo –kirjan tekijät ja henkilöt tapasivat Aleksandr Nevskille nimetyn Karjalan kadettikoulun oppilaita kertoakseen Karjalan turvallisuuspalvelun historiasta.
Karjalan tšekisteistä (erikoiskomission työntekijöistä) kertova kirja ilmestyi vuonna 2012 Karjalan turvallisuuspalvelun 95-vuotispäivän ja Juri Andropovin 100-vuotispäivän johdosta.
Uusia terveyskasvatusmalleja ja -materiaaleja kahdessa Karjalassa kehittävä AHIC-hanke jo käytännön tasolla.
Kontupohjan Puškinin lukion oppilaat ovat saaneet suomalais-venäläiseltä AHIC-hankkeelta tehokkaan tietoiskun hampaiden ja suun terveyteen liittyvistä asioista. Oppilaat saivat mm. maistella erilaisia hammastahnoja ja mitata monenlaisten juomien happamuutta.
Karjalan kansanedustajien hyväksymä kodittomia eläimiä suojeleva laki ei ole toistaiseksi toiminut. Syynä on löytöeläinkodin puute ja niukka rahoitus.
Tänä vuonna maailmankuuluun Kižin puukirkkoryhmään kuuluva Preobraženskajan eli Kristuksen kirkastumisen kirkko täyttää 300 vuotta.
— Se on erittäin tärkeä tapahtuma niin Karjalalle kuin koko Venäjälle. Kristuksen kirkastumisen kirkko on osa Venäjän ja maailman kulttuuriperintöä, painottaa Karjalan tasavallan varapäämies, terveys- ja sosiaalikehitysministeri Valentina Ulitš.
Karjalassa olevien arkeologisten kohteiden suojelu kaipaa uusia keinoja. Kohteita pitää uudelleen luetteloida ja määritellä kuinka paljon rahaa tarvitaan niiden säilyttämiseen.
— Karjalassa yli 2 000 arkeologista kohdetta on valtion suojeluksessa. Niitä toki on enemmän. Esimerkiksi Suomessa suojeluksessa on noin 30 000, muun muassa sotahistorialliset kohteet. Muistomerkkien säilyttäminen on tärkeä nuorille. Jos nuorelle kerrotaan kotimaansa historiasta, niin hän suhtautuu seutuunsa kunnioituksella. Patriotismi myös kasvaa, tutkija Aleksandr Žulnikov sanoo.
RUNAT -projektin Suomen osanottajat uskovat, että maaseutumatkailu on kehittyvä ja kasvava ala. Sillä voidaan tienata rahaa, jos bisnestä järjestetään asianmukaisesti.
— Menestys ei tule helposti, vaan se vaatii pitkäjänteistä kehittämistyötä ja investointeja. Matkailu on kuitenkin kehittyvä elinkeinoala, joka tulee työllistämään ihmisiä, projektipäällikkö Satu Karhapää-Puhakka sanoo.
RUNAT on Karelia ENPI -ohjelmaan liittyvä projekti ja sitä toteutetaan toista vuotta Karjalan tasavallassa.
Karjalassa asuvien vammaisten ihmisten asumis- ja palveluympäristö voi muuttua paremmaksi. Esteettömyys rakennetussa ympäristössä -projektin johtaja Timo Ekroos on varma siitä.
— Tilanne voi muuttua. Olen varma, että projektin tavoitteet toteutuvat. Karjalan tasavallassa on innostuneita ihmisiä, jotka tahtovat kehittää asumis- ja palveluympäristöjen käytettävyyttä ja esteettömyyttä. Esteettömyys on positiivinen asia, joka parantaa ympäristön laatua, hän sanoo.
Karjalan tasavallassa on sata ulkomaalaista kymmentätuhatta asukasta kohden.
— Se ei ole suuri lukumäärä, ei se vaikuta taloudelliseen eikä sosiaaliseen tilanteeseen vakavasti. Ulkomaalaisten määrä on kuitenkin kasvanut. Vuosi sitten tasavallassa oli 83 ulkomaalaista kymmentätuhatta asukasta kohden, Karjalan migraatiopalvelun johtaja Tatjana Žurahovskaja sanoo.
Vierastyöläisiä on lähes puolitoista prosenttia tasavallan työvoimasta. Erittäin ammattitaitoisten vierastyöläisten määrä on kasvanut viime vuosiin verrattuna.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: