yhteiskunta / huhtikuu 30, 2014 12:39 / päivitetty huhtikuu 30, 2014 12:39
Sergei Karpov
KUVA: Sergei Karpov
Niin veteraanin sotapalvelus kuin siviilielämä ovat tuoneet mitaleja ja kunniakirjoja.

Petroskoissa asuva 89-vuotias sotaveteraani ja Venäjän ja Karjalan ansioitunut opettaja Grigori Tanaseitšuk tietää paljon suuresta isänmaallisesta sodasta. Hän on käynyt läpi puolet sodasta.

Tanaseitšuk muistaa hyvin ensimmäisen sotapäivän.

— 22. kesäkuuta 1941 alkoi Karhumäessä rauhallisesti. Oli poutapäivä. Ihmiset ihailivat kaunista aurinkoista ilmaa. Puolipäivän maissa vuodatettiin ensi kyynelet, koska meille ilmoitettiin, että sota oli syttynyt.

yhteiskunta / huhtikuu 29, 2014 16:18 / päivitetty huhtikuu 29, 2014 16:22
KUVA: Vitali Golubev
Liittokokouksen ylähuoneen puheenjohtaja Valentina Matvienko, Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Liittokokouksen alahuoneen puheenjohtaja Sergei Naryškin johtivat istuntoa Petroskoissa.

Maanantaina Petroskoi täyttyi korkeilla vierailla. Karjalan hallituksessa pidettiin Venäjän liittokokouksen yhteydessä toimivien lainsäätäjien istunto presidentti Vladimir Putinin johdolla. Neuvoston istunto pidettiin ensimmäisen kerran Moskovan ulkopuolella. Maan johdon ja lainsäätäjien vierailu kiinnitti petroskoilaisten huomiota. Vieraat saapuivat kolmella isolla bussilla. Lenininkadulla lähellä hallituksen rakennusta seisoskeli useita kymmeniä kaupunkilaisia.

yhteiskunta / huhtikuu 22, 2014 22:18 / päivitetty huhtikuu 22, 2014 22:18
Sergei Karpov
KUVA: Sergei Karpov
Kokouksessa käsiteltiin Karjalan ja Petroskoin tilannetta ja niiden kehitysohjelmaa vuoteen 2020 asti.

Karjalan tasavallan 100-vuotispäivään valmistautumista hoitavan Venäjän komitean kokouksessa Petroskoissa käsiteltiin Karjalan ja Petroskoin tilannetta ja niiden kehitysohjelmaa vuoteen 2020 asti.

yhteiskunta / huhtikuu 22, 2014 16:11 / päivitetty huhtikuu 22, 2014 16:11
KUVA: Marina Tolstyh
Suomen Petroskoin-konsuli Tuomas Kinnunen ojentaa palkinnon ainekirjoituskilpailun voittajalle Helli Palmgrenille Petroskoin suomalais-ugrilaisesta koulusta.

Kuudesluokkalainen Anita Ten Kostamuksesta, yhdeksäsluokkalainen Helli Palmgren Petroskoin suomalais-ugrilaisesta koulusta ja kymmenesluokkalainen Julia Pugatšenkova Petroskoin 17. kymnaasista voittivat kukin omassa luokkasarjassaan Minun Karjalani -ainekirjoituskilpailun.

yhteiskunta / huhtikuu 18, 2014 14:50 / päivitetty huhtikuu 18, 2014 14:50
Jelena Gagarina
KUVA: Olga Smotrova
Karjalan tasavallan itämerensuomalaisten kansojen resurssi- ja mediakeskus aiotaan perustaa Periodika-kustantamon pohjalle.

Petroskoin Periodika-kustantamon pohjalle on aikomus perustaa Karjalan tasavallan itämerensuomalaisten kansojen resurssi- ja mediakeskus. Keskuksen kehittämishankkeen on laatinut työryhmä. Se aloitti toimintansa vuosi sitten.

Nuori Karjala -kansalaisjärjestön hallituksen jäsen Aleksei Tsykarev korostaa, että keskushanketta kannattaa toteuttaa vaiheittain.

— Vuonna 2015 jatketaan kansallisilla kielillä ilmestyvien julkaisujen internet-sivujen suunnittelua ja uudistusta sekä siirretään digitaaliseen muotoon julkaisujen arkistoa, Tsykarev kertoo.

yhteiskunta / huhtikuu 18, 2014 09:10 / päivitetty huhtikuu 18, 2014 09:10
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Pienessä ryhmässä projektin osanottajat käsittelevät oletettuja tehtäviä ja etsivät uusia keinoja niiden ratkaisuun.
Pienessä ryhmässä projektin osanottajat käsittelevät oletettuja tehtäviä ja etsivät uusia keinoja niiden ratkaisuun.

Suojärven, Aunuksen ja Prääsän piirit ovat jo toista vuotta peräkkäin osallistumassa karjalais-suomalaiseen projektiin.

— Sosiaalipalveluja rajan molemmin puolin -hanke alkoi viime vuoden alkupuolella. Se kestää tämän vuoden loppuun asti. Projektin ydinajatus on kehittää palveluja syrjäkylien asukkaille molemmissa maissa, Karelia-ammattikorkeakoulun yliopettaja ja projektin osanottaja Liisa Suhonen sanoo.

yhteiskunta / huhtikuu 16, 2014 10:20 / päivitetty huhtikuu 16, 2014 10:20
Sergei Karpov
KUVA: Sergei Karpov
Mihail Goldenbergin (seisoo) mukaan museoiden on käytettävä aktiivisesti nykyaikaisia teknologioita houkutellakseen nuoria kiinnostumaan sodan aiheesta.

Miten on puhuttava nykynuorison kanssa suuresta isänmaallisesta sodasta? Miten voi herättää nuorten huomiota siihen aiheeseen? Nämä kysymykset huolestuttavat yhä useammin Venäjän museoiden työntekijöitä.

yhteiskunta / huhtikuu 9, 2014 10:23 / päivitetty huhtikuu 9, 2014 10:23
Sergei Karpov
KUVA: Sergei Karpov
Näyttelyssä on esillä alkuperäisiä dokumentteja, karttoja, valokuvia, esineitä, aseita ja sotilasvaatetusta jatkosodan ajoilta.

Jatkosodan päättymisen juhlavuotena Karjalan kansallisessa museossa on avautunut näyttely nimeltä Kesäkuussa 1944, joka liittyy Petroskoin vapauttamisen 70-vuotispäivään. Näyttelyn avajaisiin kerääntyi Karjalan sotaveteraaneja, historioitsijoita, kotiseuduntutkijoita, historiakerhojen edustajia ja muita, jotka ovat kiinnostuneita Karjalan sotilaallisesta menneisyydestä.

yhteiskunta / huhtikuu 4, 2014 15:51 / päivitetty huhtikuu 4, 2014 15:51
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Galina Paršukovan rakentamassa mökissä ja piha-alueella vallitsee karjalainen ilmapiiri, jossa jokainen viihtyy.
Galina Paršukovan rakentamassa mökissä ja piha-alueella vallitsee karjalainen ilmapiiri, jossa jokainen viihtyy

Galina Paršukova ryhtyi toimimaan maaseutumatkailualalla noin yhdeksän vuotta sitten. Kansallisuudeltaan lyydikäinen nainen on omassa toimessaan käyttänyt karjalaisia perinteitä ja tapoja. 

Paršukovan ja kumppaniensa rakentamassa mökissä turisteille tarjotaan teetä ja piirakoita. Pihalla tarjotaan hauskoja leikkejä, pelejä ja virkistävää toimintaa. 

Suurin osa turisteista on yläkoululaisia Moskovasta, Pietarista ja Petroskoista. 

— Bisneksemme sujuu hyvin. Olemme löytäneet oman kohderyhmämme.

yhteiskunta / huhtikuu 4, 2014 15:46 / päivitetty huhtikuu 4, 2014 15:46
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Olga Vysotskaja auttaa Liisa-tytärtään oppimaan uutta.
Olga Vysotskaja auttaa Liisa-tytärtään oppimaan uutta.

Petroskoilainen yksinhuoltaja Olga Vysotskaja on jo 14 vuotta hoitanut synnytysvamman saanutta Liisasta-tytärtään. Viime kymmenen vuoden aikana tytön rehabilitointiin on osallistunut myös suomalainen perhe, jonka jäsenet kuuluvat Suomen Baltikum vännerna –kansalaisjärjestöön.

— Lähes kymmenen vuotta sitten suomalaiset tulivat meidän luoksemme tutustumaan minuun ja tyttäreeni. Tuosta päivästä lähtien olemme lähettäneet kortteja ja antaneet lahjoja toisillemme, Olga Vysotskaja kertoo.