ort: Andrei
lut: Seija
Petroskoissa asuva 89-vuotias sotaveteraani ja Venäjän ja Karjalan ansioitunut opettaja Grigori Tanaseitšuk tietää paljon suuresta isänmaallisesta sodasta. Hän on käynyt läpi puolet sodasta.
Tanaseitšuk muistaa hyvin ensimmäisen sotapäivän.
— 22. kesäkuuta 1941 alkoi Karhumäessä rauhallisesti. Oli poutapäivä. Ihmiset ihailivat kaunista aurinkoista ilmaa. Puolipäivän maissa vuodatettiin ensi kyynelet, koska meille ilmoitettiin, että sota oli syttynyt.
Maanantaina Petroskoi täyttyi korkeilla vierailla. Karjalan hallituksessa pidettiin Venäjän liittokokouksen yhteydessä toimivien lainsäätäjien istunto presidentti Vladimir Putinin johdolla. Neuvoston istunto pidettiin ensimmäisen kerran Moskovan ulkopuolella. Maan johdon ja lainsäätäjien vierailu kiinnitti petroskoilaisten huomiota. Vieraat saapuivat kolmella isolla bussilla. Lenininkadulla lähellä hallituksen rakennusta seisoskeli useita kymmeniä kaupunkilaisia.
Karjalan tasavallan 100-vuotispäivään valmistautumista hoitavan Venäjän komitean kokouksessa Petroskoissa käsiteltiin Karjalan ja Petroskoin tilannetta ja niiden kehitysohjelmaa vuoteen 2020 asti.
Kuudesluokkalainen Anita Ten Kostamuksesta, yhdeksäsluokkalainen Helli Palmgren Petroskoin suomalais-ugrilaisesta koulusta ja kymmenesluokkalainen Julia Pugatšenkova Petroskoin 17. kymnaasista voittivat kukin omassa luokkasarjassaan Minun Karjalani -ainekirjoituskilpailun.
Petroskoin Periodika-kustantamon pohjalle on aikomus perustaa Karjalan tasavallan itämerensuomalaisten kansojen resurssi- ja mediakeskus. Keskuksen kehittämishankkeen on laatinut työryhmä. Se aloitti toimintansa vuosi sitten.
Nuori Karjala -kansalaisjärjestön hallituksen jäsen Aleksei Tsykarev korostaa, että keskushanketta kannattaa toteuttaa vaiheittain.
— Vuonna 2015 jatketaan kansallisilla kielillä ilmestyvien julkaisujen internet-sivujen suunnittelua ja uudistusta sekä siirretään digitaaliseen muotoon julkaisujen arkistoa, Tsykarev kertoo.
Suojärven, Aunuksen ja Prääsän piirit ovat jo toista vuotta peräkkäin osallistumassa karjalais-suomalaiseen projektiin.
— Sosiaalipalveluja rajan molemmin puolin -hanke alkoi viime vuoden alkupuolella. Se kestää tämän vuoden loppuun asti. Projektin ydinajatus on kehittää palveluja syrjäkylien asukkaille molemmissa maissa, Karelia-ammattikorkeakoulun yliopettaja ja projektin osanottaja Liisa Suhonen sanoo.
Miten on puhuttava nykynuorison kanssa suuresta isänmaallisesta sodasta? Miten voi herättää nuorten huomiota siihen aiheeseen? Nämä kysymykset huolestuttavat yhä useammin Venäjän museoiden työntekijöitä.
Jatkosodan päättymisen juhlavuotena Karjalan kansallisessa museossa on avautunut näyttely nimeltä Kesäkuussa 1944, joka liittyy Petroskoin vapauttamisen 70-vuotispäivään. Näyttelyn avajaisiin kerääntyi Karjalan sotaveteraaneja, historioitsijoita, kotiseuduntutkijoita, historiakerhojen edustajia ja muita, jotka ovat kiinnostuneita Karjalan sotilaallisesta menneisyydestä.
Galina Paršukova ryhtyi toimimaan maaseutumatkailualalla noin yhdeksän vuotta sitten. Kansallisuudeltaan lyydikäinen nainen on omassa toimessaan käyttänyt karjalaisia perinteitä ja tapoja.
Paršukovan ja kumppaniensa rakentamassa mökissä turisteille tarjotaan teetä ja piirakoita. Pihalla tarjotaan hauskoja leikkejä, pelejä ja virkistävää toimintaa.
Suurin osa turisteista on yläkoululaisia Moskovasta, Pietarista ja Petroskoista.
— Bisneksemme sujuu hyvin. Olemme löytäneet oman kohderyhmämme.
Petroskoilainen yksinhuoltaja Olga Vysotskaja on jo 14 vuotta hoitanut synnytysvamman saanutta Liisasta-tytärtään. Viime kymmenen vuoden aikana tytön rehabilitointiin on osallistunut myös suomalainen perhe, jonka jäsenet kuuluvat Suomen Baltikum vännerna –kansalaisjärjestöön.
— Lähes kymmenen vuotta sitten suomalaiset tulivat meidän luoksemme tutustumaan minuun ja tyttäreeni. Tuosta päivästä lähtien olemme lähettäneet kortteja ja antaneet lahjoja toisillemme, Olga Vysotskaja kertoo.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: