yhteiskunta / elokuu 22, 2013 13:42 / päivitetty elokuu 22, 2013 13:42
KUVA: Maria Dunajeva
Karjalan Sanomien päätoimittaja Mikko Nesvitski (vas.) esittää Periodika-kustantamon julkaisuja Suomen ulkoasianministeriön valtiosihteeri Pertti Torstilalle, Pietarin pääkonsulin sijaiselle Päivi Peltokoskelle, lähetystöneuvos Teemu Sepposelle ja Petrosk

Suomen ulkoasianministeriön valtiosihteeri Pertti Torstila korostaa, että yhteistyö vähemmistökansojen ja -kielten ylläpitämiseksi on hyvin tärkeä.

— Mitä enemmän kansalliskieliä tuetaan Karjalassa, sitä enemmän intoa on oppia Suomessa venäjää. Meillä on kova motivaatio siitä, Torstila sanoo.

Torstilan mielestä kiinnostus venäjän kieltä kohtaan on kasvanut suomalaisen nuorison keskuudessa koko ajan. Venäjällä on ollut töissä yhteensä 85 suomalaista viisumintekijää, jotka osaavat hyvin venäjän kieltä.

yhteiskunta / elokuu 21, 2013 21:34 / päivitetty elokuu 21, 2013 21:34
Sergei Karpov
KUVA: Helga Siljander
Janne Saarikivi on huolestunut siitä, että kansallisten kielten opetus ei saa Venäjällä tarvittavaa valtiontukea.

 

Vähemmistökielinä suomalais-ugrilaiset kielet ovat häviämässä koko maailmassa. Syinä ovat muun muassa urbanisaatio ja 1990-luvulla alkanut väestökato.

— Jos ennen kieliä käytettiin viestintävälineenä, esimerkiksi työtoiminnassa, niin nykyään niistä on tullut työkalu, toteaa Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi.

yhteiskunta / elokuu 21, 2013 12:19 / päivitetty elokuu 21, 2013 12:19
Venäjän suomalais-ugrilaisten Karjalan neuvoston jäsen Zinaida Strogalštšikova on huolestunut Karjalan kansalliskielten opetuksen supistamisesta Petroskoin valtionyliopistossa.

Kolme karjalaista ja kaksi vepsäläistä edustaa Karjalan alkuperäiskansoja Venäjän suomalais-ugrilaisten viidennessä edustajakokouksessa Mordvan pääkaupungissa Saranskissa 27.—29. syyskuuta. Suomalaisperäistä kielivähemmistöä kukaan ei edusta.

Mukana on myös kolme tarkkailijaa, yksi heistä on YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin jäsen Aleksei Tsykarev.

Edustajat on valittu Karjalan alkuperäiskansojen järjestöjen yhteisessä kokouksessa.

yhteiskunta / elokuu 21, 2013 11:02 / päivitetty elokuu 21, 2013 11:02
Tänä vuonna restauroituun palveluväen asuinkotiin sijoittuu hallintokeskus.

Niemelän 1800-luvulta olevan kartanon restaurointi Sortavalan piirissä on ollut haastava työ arkkitehdeille. He ovat selvittäneet vanhoja rakennusmenetelmiä ja maalausaineita. Tarkoituksena on tehdä säilyneet rakennukset alkuperäisten näköisiksi.

Niemelän hovi oli alun perin maanviljelyneuvoksen Oskar Nissisen ja hänen vaimonsa Veeran omistuksessa. Laajojen viljelysten lisäksi Niemelässä oli mylly, kotitarvesaha, säilörehutorni, vesitorni, sähkölaitos, pesula ja tiilipolttimo.

yhteiskunta / elokuu 9, 2013 11:59 / päivitetty elokuu 9, 2013 11:59
Säännöllisen Petroskoi-Joensuu -bussireitin avajaiset on pidetty. Matkustajat haluavat lisää pysähdyspaikkoja Karjalan alueelle.
Maria Dunajeva
KUVA: Andrei Rajev
Petroskoista Joensuuhun kulkevalle vuorolle povataan kysyntää.

Joensuussa opiskeleva Ilja Mošnikov on sitä mieltä, että Petroskoi—Joensuu-bussiliikenne on hyvä vaihtoehto pikkubusseille.
Bussin pysähdyspaikat eivät ole kuitenkaan kovin mielekkäitä Aunuksen piirin Kotkajärveltä kotoisin olevalle Mošnikoville.

yhteiskunta / elokuu 8, 2013 09:50 / päivitetty elokuu 8, 2013 09:50
Karjalan Sanomat
Staryje Bygi on 600 asukkaan kylä, jossa on mm. ala- ja peruskoulu, päiväkoti, kirjasto ja kolhoosi.

Ensimmäinen suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki valittiin eilen Helsingissä suomalais-ugrilaisten nuorten liiton Mafunin kokouksen päätteeksi. Valituksi tuli Venäjän Udmurtian tasavallan Staryje Bygin kylä. Ehdokkaina tittelin saajaksi olivat myös Karjalan tasavallan Veskelys ja Viron Setumaan Obinitsa, jotka äänestyksessä hävisivät tällä kertaa.

yhteiskunta / elokuu 8, 2013 08:57 / päivitetty elokuu 8, 2013 08:58
Karjalan Sanomat
Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liiton uusi puheenjohtaja Sampsa Holopainen (vas.) ja järjestön uusi hallituksen jäsen, suomensaamelainen Helga Siljander.

Helsingissä eilen päättynyt Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liiton Mafunin kongressi valitsi järjestön puheenjohtajaksi 24-vuotiaan suomalaisen Sampsa Holopaisen. Haminasta kotoisin oleva Holopainen toimi järjestön varapuheenjohtajana vuodesta 2011 lähtien. Hän on hallituksen jäsen myös suomalais-ugrilaista yhteistyötä tekevässä Sukukansojen ystävät ry:ssä.

yhteiskunta / elokuu 7, 2013 14:15 / päivitetty elokuu 7, 2013 14:17
KUVA: Marina Tolstyh
Natalja Bogdanova (vas.) käy Tuomio-keskuksessa kutomassa melkein päivittäin. Takana on keskuksen kasvatti Tatjana Mjuganen (kesk.) ja kutomisen vasta puoli vuotta sitten aloittanut Meri Pototskaja.

Suomalaista kulttuuria ja käsityötä maaseudulla edistävä Tuomi-etnokulttuurikeskus on nykyään remontissa. Tšalnan kylässä sijaitsevan keskuksen koulutustoiminta ei kuitenkaan ole korjaustöiden ajaksi katkennut.

Tuomi yhdessä Karjala—Suomi-ystävyysseuran kanssa toteuttaa nykyään sosiaalista hanketta Ystävyyden taulut. Karjalan kansallisuuspolitiikan ministeriön rahoittama hanke sisältää viisi oppikurssia ja käsityönäyttelyn. Kurssilaisille opetetaan perinteistä tuohi-, nahka ja tilkkutyötä, mattojen kudontaa kangaspuilla ja vanutusta.

yhteiskunta / elokuu 6, 2013 14:32 / päivitetty elokuu 6, 2013 14:37
Kinnermäen kylän alkuperäinen ikoni säilytetään jo monia vuosia Karjalan tasavallan taidemuseossa Petroskoissa.

Ihmeitä tekevä Smolenskin Hodigitria Jumalanäidin ikoni palataan pariksi tunniksi kotikylään Kinnermäelle 10. elokuuta, lauantaina. Sinä päivänä Kinnermäki viettää 450 vuotta perustamisestaan.

Kylän alkuperäinen ikoni säilytetään jo monia vuosia Karjalan taidemuseossa Petroskoissa. Ikoni tuodaan Petroskoista Kinnermäelle poliisin vartioimana.

yhteiskunta / elokuu 6, 2013 10:30 / päivitetty elokuu 7, 2013 12:00
KUVA: Marina Petrova
Jäähallin on tarkoitus valmistua joulukuussa.

Petroskoin jäähallin rakennustyöt etenevät hyvässä aikataulussa. Teräsrunko ja ulkoseinät on pystytetty sekä kattoelementit on saatu paikoilleen. Seuraavaksi on vuorossa tuuletusjärjestelmän asennus. Jäät halliin on tarkoitus saada elokuussa. Ensimmäiset asiakkaat pääsevät jäälle tammikuussa.