yhteiskunta / syyskuu 19, 2016 12:28 / päivitetty syyskuu 19, 2016 12:36
Marina Tolstyh

Vuonna 1953 uponneen Iivinan asutuskeskuksen historia ei ole jättänyt petroskoilaista Aleksandr Bažukovia rauhaan. Hän jatkaa tutkimustyötään ottamalla yhteyksiä entisten asukkaiden jälkeläisiin ja arkistoihin.

— Asukkaiden kohtalot olivat niin kovat ja mielenkiintoiset, että niistä täytyy säilyttää muistoja, tutkija varmentaa.

Keväänä 2013 hän julkaisi Iivinasta ensimmäisen muistelmakirjan yhdessä Lidia Poršnjakovan kanssa. Hänen isänsä ryhtyi ensimmäisenä seudun tutkimukseen yli puoli vuosisataa sitten.

yhteiskunta / syyskuu 19, 2016 10:13 / päivitetty syyskuu 19, 2016 10:13
Marina Tolstyh
KUVA: Marina Tolstyh
Kotiseutututkija Aleksandr Bažukovin kädessä on uponneen Kašino-kylän valokuva. Piirustuksen teki Kronstadtin kapinallinen Ivan Gordjuškin, joka pakeni vainoja Suomeen.

Vuonna 1953 uponneen Iivinan asutuskeskuksen historia ei ole jättänyt petroskoilaista Aleksandr Bažukovia rauhaan. Hän jatkaa tutkimustyötään ottamalla yhteyksiä entisten asukkaiden jälkeläisiin ja arkistoihin.

— Asukkaiden kohtalot olivat niin kovat ja mielenkiintoiset, että niistä täytyy säilyttää muistoja, tutkija varmentaa.

Keväänä 2013 hän julkaisi Iivinasta ensimmäisen muistelmakirjan yhdessä Lidia Poršnjakovan kanssa. Hänen isänsä ryhtyi ensimmäisenä seudun tutkimukseen yli puoli vuosisataa sitten.

yhteiskunta / syyskuu 15, 2016 09:09 / päivitetty syyskuu 15, 2016 09:10
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Petroskoin Lumikello-päiväkoti osallistuu Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa -hankkeeseen. Kuvassa on suomen kielen tunti.

Kahdelle suomalais-venäläiselle hankkeelle, jotka on toteutettu yhteistyössä Suomi—Venäjä-seuran kanssa, halutaan jatkoa. Hankkeiden tuloksia käsiteltiin Helsingissä järjestetyssä kokouksessa, johon osallistui suomalais-ugrilaisten järjestöjen edustajia Suomesta ja Venäjältä.

Toinen hanke on Kansalaisjärjestöt suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja säilyttämässä ja toinen Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa. Molemmat hankkeet päättyvät tänä vuonna.

yhteiskunta / syyskuu 14, 2016 09:38 / päivitetty syyskuu 14, 2016 09:41
Jelena Gagarina
KUVA: Vera Meško
Opiskelijat Otto Malmkvist (vas.), Adriaan Schuitemaker ja Rogier Rouwet viettivät Karjalassa viikon.

Otto Malmkvist Ruotsista, Adriaan Schuitemaker ja Rogier Rouwet Alankomailta ovat pyöräilleet kansainvälistä Sininen tie -matkailureittiä pitkin kolme kuukautta. Elokuun lopussa he saapuivat Suomesta Karjalan tasavaltaan.

Matkalla opiskelijat tutkivat majoitusmahdollisuuksia, jotka polkupyörillä matkustavat ihmiset voivat saada ilmaiseksi.

yhteiskunta / syyskuu 8, 2016 18:12 / päivitetty syyskuu 8, 2016 18:12
Sergei Karpov
KUVA: perhearkisto
Ira Vihreälehto arvelee, että kuvassa oleva hevosmies on hänen venäläinen isoisänsä. Miehen henkilöllisyys on toistaiseksi selvittämättä.

Monet suomalaiset ovat nykyään kiinnostuneita sukujuuristaan ja harrastavat sukututkimusta. Yksi heistä on tamperelainen Ira Vihreälehto. Hän julkisti eilen Helsingissä vastavalmistuneen tietokirjansa, jonka nimi on Tuntematon sotavanki – Venäläistä isoisääni etsimässä.

— Kirja kertoo venäläisen isoisäni etsinnöistä. Hän oli syksyllä 1943 sotavankina isoäitini työpaikalla Otavan koulutilalla Mikkelin seudulla. Silloin isäni sai alkunsa, tutkija kertoo.

yhteiskunta / syyskuu 7, 2016 12:35 / päivitetty syyskuu 7, 2016 12:37
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Puutarhan avajaisissa lapset esittelivät oppikurssien aikana tekemiään käsitöitä. Vasemmalla on erityislapsille tarkoitetun luovan pajan johtaja Natalja Nikulina.

Petroskoin lasten ja nuorten keskuksen pihalla on kunnostettu puutarha, jossa erityislapsille pidetään ulkotunteja. Kenttä perustettiin niiden vanhempien aloitteesta, jotka hoitavat autismista kärsiviä lapsia.

Petroskoilainen Aleksandra Ivanova (sukunimi on muutettu), jonka poika Vlad käy keskuksen luovassa pajassa, pitää puutarhan ideaa hyvänä.

yhteiskunta / syyskuu 5, 2016 13:43 / päivitetty syyskuu 5, 2016 13:43
Marina Tolstyh
KUVA: Jekaterina Kulijeva
Katiska-rockfestivaalin yhteinen finaaliesitys huhtikuussa 2016 Oulussa.

Sortavalan piirin nuorisokeskuksen varajohtaja Jekaterina Kulijeva lähtee syksyiseen Tampereen venäläis-suomalaiseen kulttuurifoorumiin neuvottelemaan musiikkiyhtyeiden uusista vaihtovierailuista rajan molemmilla puolilla.

— Meitä kiinnostaa myös yhteistyö tanssi- ja käsityökulttuurin sekä muodin alalla. Keskuksessa toimivat muotikerho ja muutama tanssiyhtye, Kulijeva sanoo.

yhteiskunta / elokuu 30, 2016 12:09 / päivitetty elokuu 30, 2016 12:09
Sergei Karpov
KUVA: Oma Mua
Karjalan tasavallan Periodika-kustantamo julkaisee sanoma- ja aikakauslehtiä, kirjoja ja muita painotuotteita suomen, karjalan, vepsän sekä venäjän kielellä. Kustantamo esittelee tuotteitaan eri tilaisuuksissa Petroskoissa ja eri puolilla tasavaltaa.

Karjalan tasavalta valmistautuu ottamaan vastaan ensimmäistä kertaa kansainvälisen suomalais-ugrilaisen mediafoorumin. Foorumi pidetään 21.—22. syyskuuta. Se on yksi tilaisuuksista, jotka liittyvät vuonna 2020 vietettävään Karjalan perustamisen 100-vuotispäivään.

— Päätavoitteena on kertoa toimittajille muilta Venäjän alueilta ja ulkomailta Karjalan suomalais-ugrilaisten joukkoviestinten nykytilanteesta sekä siitä, miten Karjala valmistautuu vuosipäiväänsä, Periodika-kustantamon kustannustoimittaja Alina Tšuburova sanoo.

yhteiskunta / elokuu 24, 2016 16:25 / päivitetty elokuu 24, 2016 16:25
Marina Tolstyh
Venäjän ensimmäinen luterilainen teologikokous Petroskoissa alkoi jumalanpalveluksesta Pyhän Hengen seurakunnan kirkossa.

Venäjän ensimmäisen luterilaisen teologikokouksen osallistujat keskustelivat viime viikolla luterilaisten tilanteesta maailmassa ja kirkkojen asenteista nykyisiin haasteisiin. Kansat elävät nyt aikaa, kun eri maiden vastaiset pakotteet ovat voimassa ja suhteet useiden maiden välillä ovat jännittyneet.

yhteiskunta / elokuu 17, 2016 12:23 / päivitetty elokuu 17, 2016 12:23
Ilona Veikkolainen
KUVA: JEVGENI ALEKSEJEV
Kovat sateet nostivat vettä metsätielle. Maastoautot jatkoivat matkaansa ihmeellisiin nähtävyyksiin.
Kovat sateet nostivat vettä metsätielle. Maastoautot jatkoivat matkaansa ihmeellisiin nähtävyyksiin.

Matkaan Karjalan mystisiä paikkoja pitkin oli monia syitä. Maastoautojen reitin järjestäjä Denis Kuznetsov kertoi, että tavoitteena oli tutkia Karjalaa.

— Halusimme käydä seudun mielenkiintoisissa paikoissa ja saada uusia tietoja tasavallan historiasta ja mytologiasta. Meidän teki mieli käydä paikoissa, joissa turistit eivät käy ollenkaan. Meidän reittimme oli aivan uusi, eikä kukaan ennen ole käynyt sitä pitkin, järjestäjä sanoo.