ort: Andrei, Ivan
lut: Heimo
Keväällä ja syksyllä 2017 Joensuun Venäjän ystävät ry järjestää Joensuussa Suomen 100-vuotisjuhlien merkeissä tapahtumasarjan nimeltään 100 vuotta itärajan tuntumassa. Sarja sisältää luentoja, keskustelutilaisuuksia ja muita tapahtumia, joissa tarkastellaan ja muistellaan Suomen ja Karjalan tasavallan välisiä suhteita ja yhteistyötä.
— Meistä on tärkeää järjestää tällaisia tilaisuuksia ja muistella yhteistyötä itänaapurimme kanssa, Joensuun Venäjän ystävät ry:n puheenjohtaja Marja Jänis sanoo.
Monien tehtaiden lakkauttamisen jälkeen Petroskoin ilma tuli puhtaammaksi. Kuitenkin autojen lukumäärän suuri kasvu on saastuttanut nopeasti pääkaupungin ilmastoa.
— Nyt Petroskoissa on 500 autoa 1 000 asukasta kohden. Vuosi vuodelta autojen määrä on kasvanut. Polkupyörä on hyvä vaihtoehto, joka ei saastuta ilmaa, Petroskoin kaupunginhallituksen ekologianosaston johtaja Julia Mizinkova sanoo.
Kuitenkin monet petroskoilaiset eivät uskaltaneet ajaa polkupyörillään päivittäin esimerkiksi työhön, koska Petroskoista puuttuu pyöräteitä.
Runonlaulunmaa Vienan Karjala -niminen kirjallisuusfestivaali pidetään ensimmäistä kertaa 1. huhtikuuta Vuokkiniemessä, tämän vuoden suomalais-ugrilaisen maailman kulttuuripääkaupungissa. Festivaali on omistettu paikallisen runonlaulajan ja taitajan Miihkali Perttusen 200-vuotisjuhlalle.
— Idea kirjallisuusfestivaalista on syntynyt jo kauan aikaa sitten. Kostamusta pidetään musiikkifestivaalien kaupunkina, mutta yhtään merkittäviä kirjallisuusfestivaaleja ei ole vielä järjestetty, Kostamuksen pääkirjaston johtaja Natalja Borisenko kertoo.
Kuusi nuorta Niittylahden opistosta on nyt harjoittelemassa Petroskoin suomalais-ugrilaisessa koulussa. Ensimmäinen harjoitteluviikko on jo ohi ja suomalaisia harmittaa, että on joskus vaikeata löytää yhteistä kieltä koululaisten kanssa.
— Alussa on kuitenkin vaikea ymmärtää lapsia, jotka eivät osaa hyvin suomea, ja itse en puhu valitettavasti venäjää, opiskelija Mirka Piipponen sanoo.
Vaihto-opiskelijat osaavat vain pari sanaa venäjäksi, mutta haluavat opiskella sitä.
Viime viikolla Petroskoissa järjestetyillä työmarkkinoilla kävi yli 1200 työnhakijaa, mikä on noin kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kävijöistä suurin osa oli opiskelijoita ja nuoria ihmisiä. Työmarkkinoiden päätarkoituksena oli tarjota työtä ammattikoulujen ja ammattiopistojen opiskelijoille, jotka valmistuvat tänä kesänä.
Karjalan ei-kaupalliset kansalaisjärjestöt ovat saaneet uusille hankkeilleen kolme miljoonaa ruplaa budjettirahoja tasavallan kansallisuuspolitiikan ministeriöltä. Hankkeet toimivat puolen vuoden aikana eri paikoissa Karjalaa. Tukea annettiin 17 hankkeelle.
— Saimme järjestöiltä melko paljon hankkeita ja ne todella kilpailivat keskenään, Karjalan alkuperäiskansojen asioita hoitava Jevgenia Šustova sanoo.
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaan liittyen Nurmeksen höyryveturiyrittäjä Tapani Laaksomies on miettinyt museojunaliikennettä koko Karjalan radalle. Laaksomiehen hankkeen tavoitteena on ajaa höyryveturilla pitkin vanhaa Karjalan rataa, joka jatkuu pisimmillään Pietarista Ouluun.
Petroskoissa hankkeelle on jo väläytetty vihreää valoa. Toteutumisaika höyryjunaretkelle saattaisi hyvinkin olla vuosi 2018.
— Sortavalan museon johtaja kävi Nurmeksessa ihailemassa veturia ja toivotti sen tervetulleeksi vanhalle kotivarikolleen. Olen ollut yhteydessä Helsingin Matka-messujen
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: