ort: Zinaida, Filipp
lut: Rasmus, Asmo
Varsinaiskarjalan opettajan Jevgeni Karakinin mukaan kurssien kasvava suosio liittyy muun muassa siihen, että nyt on entistä enemmän mahdollisuuksia saada tietää niistä.
— Kursseista tiedottavat joukkoviestimet sekä erilaiset sosiaalisen median ryhmät. Myös kiinnostus kulttuuria kohtaan kasvaa. Ilman kieltä ei ole kulttuuria, kieltä kursseilla kuusi vuotta opettanut Karakin korostaa.
Kivatsun luonnonpuistossa työskentelevä Olga Fomina on sitä mieltä, että viime vuosina tuntemattomuudesta näkyvyyteen nousseet muut Karjalan kosket eivät pilaa Kivatsjun vesiputouksen mainetta.
— Vesiputous tunnettiin jo Aunuksen kuvernöörin Gavrila Deržavinin ajoilta, vesiputousta kävi katsomassa keisari Aleksanteri II. Suunujoessa oleva koski on Euroopan toiseksi korkein tasankovesiputous Reinin putousten jälkeen, Fomina toteaa.
Vaikka museon syntymäpäivä on 16. kesäkuuta, monivuotisen perinteen mukaan vuosijuhlatilaisuus järjestetään lokakuussa.
Museon ensisijainen tarkoitus on säilyttää aikaa. Juhlanäyttelyn nimi on Museo ja aika. Se esittelee museon toimintaa eri vaiheissa. Näyttely kertoo museon historiasta ja ihmisistä, jotka olivat yhteistyössä museon kanssa.
Tänä vuonna museon esineistö täydentyi uniikkimateriaaleilla. Suomalainen tutkija Pirjo Uino lahjoitti museolle valokuvia museon arjista Suomen miehityksen aikana.
Pitkärannan evankelis-luterilainen seurakunta rekisteröitiin vuonna 1991. Seurakunnan kirkkoherran Oleg Menakerin mukaan sen historia koostuu kolmesta vaiheesta.
Ensimmäisen vaiheen aikana seurakuntalaiset kokoontuivat muutamien perheiden koteihin, esimerkiksi Kajavien luokse. Toisessa vaiheessa seurakunta toimi vanhassa rakennuksessa Pitkärannan Lenininkadulla.
Seurakunnan historian kolmas vaihe alkoi vuonna 1998, jolloin kaupunkiin rakennettiin uusi puukirkko. Rahatukea kirkon rakentamiseen saatiin muun muassa Kuopion seurakunnilta.
Suomalaisesta ruuasta kiinnostuneelle tarjotaan tutkimusmatkaa perinteiseen suomalaiseen keittiöön interaktiivisen kartan avulla. Makuja Suomesta -perinneruokakartalta löytyy sekä tuttuja reikäleipiä, karjalanpiirakoita ja muurinpohjalettuja että erikoisia rönttösiä ja lapskousseja.
Kymmenen petroskoilaisen elämä on muuttunut myönteiseen suuntaan, kun he olivat alkaneet voimistella ja kävellä. Viikoittain liikuntaa harrastavat naiset kokoontuvat Karjalan lääketieteelliseen sairauksien ehkäisykeskukseen. Sen työntekijät toteuttavat projektia, jonka tavoitteena on parantaa sydänpotilaiden terveydentilaa harrastamalla liikuntaa. Harjoituksissa keskuksen työntekijät opettavat sydänpotilaita kävelemään ja liikkumaan.
Musiikkiopettaja Anna Ålander ja venäjän ja suomen kielen opettaja Marja Kynkäänniemi Madetoja-musiikkilukiosta Oulusta neuvottelivat uusista musiikki- ja kielihankkeista, joissa 15—19-vuotiaat voivat olla yhteydessä venäläisten kanssa. Tänä vuonna nuoria muusikoita osallistui ystävyyden juhlaan Tverissä ja Karjalan tasavallan juhlaan Kostamuksessa.
Petroskoin luova paja erityislapsille laajenee. Nyt se toimii lasten ja nuorten keskuksen tiloissa.
— Ennen paja toimi yhdessä huoneessa, jota käytettiin leikki-huoneena ja työtilana. Nyt paja toimii kahdessa huoneessa ja myös keskuksen puutarhassa, pajan johtaja ja Esteetön lapsuus -projektin päällikkö Natalia Nikulina kertoo.
Luova paja -projekti aloitti toimintansa kolmisen vuotta sitten.
— Kolmas lapseni on autistinen. Aluksi en tiennyt, miten auttaa häntä. Laadin projektin ja sain rahat. Karjalan opetusministeriö tarjosi tiloja.
Petroskoissa on vain yksi kunnostettu pyöräilyrata. Se kulkee Äänisen rantakatua pitkin sekä kulttuuri- ja virkistyspuiston alueella.
— Rata kunnostettiin vuonna 2014 Petroskoin kaupunginhallituksen hankkeessa, joka on suunnattu Lohijoen suistossa sijaitsevan viheralueen kunnostamiseen, selittää Petroskoin kaupunginhallituksen ympäristönsuojeluosaston johtaja Julia Mizinkova.
Suomalaista korkeakoulutusta ja opiskelumahdollisuuksia esiteltiin Study in Finland -messuilla Petroskoissa. Nuoret, jotka haluavat päästä opiskelemaan Suomeen ja jotka ovat kiinnostuneet suomalaisista korkeakouluista, saivat yhdestä paikasta tietoja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tarjoamista opinto-ohjelmista.
— Asun Kontupohjassa, mutta tulin Petroskoihin messuihin. Siskoni on jo kuusi vuotta opiskellut Suomessa ja minäkin jo neljä vuotta sitten päätin hakea koulun jälkeen suomalaiseen yliopistoon, yhdennellätoista luokalla opiskeleva Diana Filimonova kertoo.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: