ort: Grigori
lut: Tenho, Max, Jousia
Jyrsijöitä torjutaan Petroskoissa neljä kertaa vuodessa, mutta siitä huolimatta rottien määrä ei vähene.
— Viime vuosikymmeniin verrattuna biojätteiden määrä on kasvanut merkittävästi. Muovijätesäiliöiden sisältö on paras rottien ravintolähde, Petroskoin valtionyliopiston tutkija Andrei Korosov sanoo.
— Monista jätepisteistä löytyy rottien pesiä. Kaupunkiin on asetettava uudet jätesäiliöt, joissa on tiiviisti sulkeutuvat kannet. Myös olisi hyvää asfaltoida jätepistealueet, hän jatkaa.
Yhteisvenäläinen kilpailu Viihtyisä elinympäristö järjestetään viime vuodesta alkaen. Sen tarkoitus on parantaa elinympäristöä pienissä kaupungeissa. Tänä vuonna 330 hankkeesta parhaaksi valittiin 80.
— Kilpailun voittivat arkkitehtuurin kannalta ainutlaatuiset hankkeet. Kuitenkin on tärkeää, että tulevat rakennelmat säilyttäisivät kaupunkien historiallista ulkonäköä, kilpailun tuomariston puheenjohtaja, Venäjän varapääministeri Vitali Mutko sanoo.
Talvisota. Rauhan oppitunteja -hanke tutustuttaa Karjalan asukkaita ja turisteja talvisodan historiallisiin tosiasioihin ja henkilöihin. Hanke nostaa esille muun muassa kaksi merkittävää päivämäärää eli sodan alkamisen 30. marraskuuta 1939 ja sodan lopettamisen 13. maaliskuuta 1940. Talvisodan syttymisestä on kulunut melkein 80 vuotta.
Rajat ylittävä Wildacha-mökkivarausjärjestelmä tarjoaa venäläisten ja suomalaisten matkailijoiden vuokralle vierastaloja, huoneistohotelleja, kalastusmökkejä ja muita majoituspaikkoja Karjalan tasavallan ja Suomen puolella.
Kansainvälinen festivaali Nord Dance on kerännyt yhteen Petroskoihin yhtyeitä, jotka tanssivat nykytansseja. Viikon aikana tanssijat Venäjältä, Norjasta ja Suomesta esittävät kahdeksan tanssiesitystä.
Festivaalin avasi 8. kesäkuuta koreografi Kirill Simonovin uusi baletti Lokki. Eniten hämmästytti se, että tavanomaisen lattian asemesta koreografi tarjosi balettitanssijoille kaltevan pinnan. Baletissa oli mukana tanssijoiden lisäksi myös draamanäyttelijöitä.
Festivaalin päättää 16. kesäkuuta Musiikkiteatterin näytelmä Anna Karenina.
Vuosi vuodelta Kalevala-aihe vetää puoleensa yhä enemmän tutkijoita, kääntäjiä, kirjailijoita, muusikkoja ja myös elokuvantekijöitä. Eepoksesta kiinnostuneet esittelevät Kalevalaa eri näkökulmista. Toiset kuvaavat taide-elokuvia, toiset tiede- ja dokumenttielokuvia tai myös hiekka-animaatioita.
Nuorisojärjestö aloitti Kalevala open -hankkeensa vuonna 2016. Hanke kiinnittää nuorten huomiota Kalevala-eepokseen. Hankkeessa on mukana myös aikuisia.
Helsingin balalaikkaorkesteri esiintyy Karjalassa ensimmäistä kertaa. Se konsertoi Prääsässä ja sitten Petroskoissa.
— Vierailun tavoitteena on tutustuttaa suomalaisen orkesterin tuotantoon paitsi petroskoilaista yleisöä myös maaseudun asukkaita. Näin syntyi idea järjestää konsertti Prääsässä, Onego-orkesterin johtaja Gennadi Mironov kertoo.
Petroskoilaiset ja norjalaiset tanssijat valmistelevat Belomorskin kalliopiirroksiin pohjautuvaa ohjelmaa.
— Uuden tanssihankkeen idea on lähtenyt liikkeelle kalliopiirroksista. Karjalan tasavallassa on kalliopiirroksia. Norjan Alattiossa, josta olen syntyisin, sijaitsee PohjoisEuroopan suurin kalliopiirrosalue, Stellaris-tanssiteatterin pääkoreografi Solveig Leinan-Hermo kertoo.
Tänä vuonna Venäjän suurin kirjafestivaali on yhdistänyt 400 kustantamoa eri puolilta Venäjää. Perinteiset kirjamessut pidetään 1.—6. kesäkuuta Moskovan Punaisella torilla. Petroskoin Periodika- kustantamo on ainoa osallistuja Karjalasta kirjafestivaalilla.
— On tärkeä osallistua kirjamessuille, koska näin suuri kirjatapahtuma antaa mahdollisuuden löytää uusia yhteistyökumppaneita sekä mainostaa itseään. Lisäksi festivaalilla olemme saaneet kirjojen graafista suunnittelua koskevia uusia ideoita, Periodika- kustantamon johtaja Natalia Sinitskaja kertoo.
Haluatko rapsuttaa sinivalasta ma-hasta vai lähteä avaruuteen? Nyt se on mahdollista Petroskoissakin. Tällä viikolla ovensa on avannut virtuaalitodellisuuskeskus.
Tämän viikon suurimmat odotukset kulttuurin saralla kohdistuvat Nordic Weeks -festivaaliin. Se alkaa Petroskoissa virallisesti perjantaina elokuvalla ja näyttelyllä, mutta vähemmän virallisesti jo keskiviikkona valtionyliopiston opiskelijoiden esittämällä, 1900-luvun äärifeminististä Valerie Solanasista kertovalla performanssilla.
Viime kesänä sain kokea monenlaista käytäntöä valtakunnanrajan ylittämisessä EU:n ja Venäjän välisellä rajalla. Suhteellisen harva suomalainen tietää, että Pohjois-Pohjanmaalla on toiminut jo kymmenen vuotta kansainvälinen rajanylityspaikka Venäjän vastaisella rajalla Kuusamossa.
Toiveita antavia uutisia ja tilastoja on viime päivinä kantautunut Suomesta. Loppuviikosta Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen kirjoitti Facebook-tilillään, että Niiralan ja Imatran rajanylityspaikkojen aukiolorajoitussuunnitelmista on luovuttu.
Kansallisperinteeseen nojautuvan Lembi-näytelmän paluu näyttämölle viime kevätkesästä. Joensuun teattereiden Taiga-Maton ja Sirkus Supiaisen vierailut syyskuussa. Aleksis Kiveen ja Maria Jotuniin pohjautuvan esityksen ensi-ilta lokakuussa. Kulttuuridesantti Suomesta Petroskoihin lokakuun lopussa, jolloin tuleva yhteistyö tulee neuvottelujen keskiöön.
Tänään 5. lokakuuta on tullut kuluneeksi tasan 96 vuotta siitä, kun Karjalan Sanomien historiallinen edeltäjä, Karjalan Kommuuni -lehti, näki päivänvalon. Kulunut 96. elinvuosi on jäänyt tietysti viime vuonna laajasti juhlitun lehden 95-vuotisjuhlavuoden varjoon, mutta silti siinä ajassa on tullut paljon tehtyä.
Sahalinin saarella asuvan vähemmistökansan nivhin kielellä ilmestyy Nivh dif -lehti, jonka painos on 200 kappaletta. Erittäin vähän. Toki saarella asuvista 2000 nivhistä vain 600 henkilöä puhuu kieltään. Toisin sanoen lehti kattaa 30 prosenttia eli joka kolmannen kieltä puhuvan nivhin. Erittäin paljon.
Sunnuntain vaalit eivät tuoneet yllätystä. Tulos oli odotettu ja Karjalan tasavallan osalta hyvin ennustettavissa. Ei tarvinnut olla sen kummemmin perillä poliittisista kuvioista olettaakseen, että Yhtenäinen Venäjä voittaa ja Karjalassa sen kannatus jää maan keskilukuja pienemmäksi.
Lukija on varmasti huomannut, että viime lehdessä olemme antaneet melkoisesti palstatilaa puolueiden ja kansanedustajaehdokkaiden vaalimainoksille. Vastaava menettely jatkuu aina vaalipäivään 18. syyskuuta saakka. Koska olemme valtion kustantama lehti, vaalilaki velvoittaa meidät menettelemään niin.
Etsimme mummoni sisaren Anastasia Kostinan jälkeläisiä Venäjältä. Sota erotti perheen. Osa perheestä tuli Suomeen ja osa jäi Venäjälle. Valokuvassa vanhin henkilö Anastasia Kostina (syntyi 21.12.1902 Gagarki, kuoli 1980-luvulla) ja hänen tyttärensä (nimi on tuntematon).
Vuokkiniemi on toisella koetuksella saanut tahtonsa läpi. Viime perjantaina tunnettu vienalainen runokylä julistettiin vuoden 2017 suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi. Ensimmäisen kerran Vuokkiniemi tavoitteli titteliä vuonna 2014, jolloin se hävisi Setumaan Obinitsalle Virosta.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: