ort: Viktor, Valentina, Galina
lut: Aslak
Kostamuksen 1. koulun suomen kielen opettaja Ljudmila Petrasova kiittää Karjalan koulutuskehityskeskuksen asiantuntijoita pitkästä työtä suomen, karjalan ja vepsän kielten opetusohjelmien parissa uusien opetusstandardien mukaisesti. Kieliohjelmat on luotu peruskoululle ja yläasteelle.
— Sovelsimme suomen kielen opetusohjelmia käytäntöön useita vuosia. Ohjelmien tekijöiden oli tärkeä saada opettajien palautteita, huomautuksia ja ehdotuksia ohjelmiinsa, Petrasova sanoo.
Venäjän monopolivastainen palvelu on hyväksynyt pienille ja keskisuurille yrityksille sähkötariffin, joka huhtikuusta alkaen on 5,57 ruplaa per kilowattitunti. Alun perin sähkön hinnan arvioitiin laskevan nykyisestä 8,60 ruplasta 6,50 ruplaan.
Monopolivastainen palvelu otti huomioon Venäjän hallituksen pääministerin määräyksen Karjalan liittymisestä niiden alueiden luetteloon, jotka ostavat sähköä tukkumarkkinoilla määrätyllä hinnalla eikä markkinahinnalla.
Tuhannet petroskoilaiset kiirehtivät viime lauantaina valokuvaamaan lumesta ja jäästä tehtyjä aitoja taideteoksia. Äänisen rantakadulle on syntynyt 31 lumi- ja jääveistosta.
Veistosten tekemiseen oli varattu aikaa kolme päivää. Kisatöiden veistäminen alkoi Petroskoissa viime keskiviikkona. Muutamat kisaajat työskentelivät veistostensa kimpussa reilusti kellon ympäri.
Sää suosi kuvanveistäjille. Viisi—kymmenen astetta pidetään ihanteellisena lämpötilana.
Karjalan kansallisen teatterin rock-ooppera Bjarmia esitetään marin kielellä Marin tasavallassa. Ohjaajaksi on kutsuttu teatterin taiteellinen johtaja Sergei Pronin.
— Marilaiset näkivät Bjarmian festivaalilla, ja se lumosi heti heidät. Ohjasin Bjarmian vuonna 2008 Kansallisessa teatterissa. Nyt minut pyydettiin ohjaamaan se Mari Eliin, Pronin kertoo.
Suomenkielinen rock-ooppera Bjarmia kertoo karjalaisten ja viikinkien historiasta. Se on kansallisen kulttuurin historian ensimmäinen rock-ooppera, joka perustuu kansalliseen aiheeseen.
Belomorskin pomorien kulttuurin keskus edistää perinteellisiä käsitöitä järjestämällä koulutusta ja kerhotoimintaa piirin taajamissa. Belomorskin, Kutokin taajaman, Kesäjoen ja Sumskij posadin asukkaat oppivat kirjomaan kultalangalla ja kutomaan kodin tekstiilejä.
Paikallisten asukkaiden koulutus alkoi kaksi vuotta sitten, kun pomorien kulttuurin keskuksen työntekijät rupesivat toteuttamaan uuden hankkeen. Moskovalainen hyväntekeväisyyssäätiö myönsi rahaa hankkeelle.
Karjalan rintaman museo perustetaan Belomorskiin Karjalan tasavallan satavuotispäivän valmistelua valvovan valtionkomission päätöksestä. Aloite on saanut Venäjän presidentin kannatuksen.
— Tämän museon perustaminen on tärkeää tasavallalle historiallisen muistin säilyttämiseksi. Kirjalan rintama oli kaikkein pisin puna-armeijan rintama toisen maailmansodan aikana. Sen avulla onnistuttiin pysäyttämään vihollisen eteneminen maamme sisään, Karjalan tasavallan varakulttuuriministeri Varvara Lebedeva sanoo.
Kepan taajaman koulunjohtaja Marina Vdovina suhtautuu pienten kyläkoulujen lakkauttamiseen hyvin kielteisesti. Hänestä kylissä asuvilla lapsilla pitää olla mahdollisuus käydä koulua asumispaikassaan. Kepa sijaitsee noin 54 kilometrin päässä Kalevalasta ja 65 kilometriä Jyskyjärveltä. Pitkän välimatkan ansiosta lakkauttaminen ei Kepan koulua toistaiseksi uhkaa.
Tammikuun aikana petroskoilaiset keräsivät noin 250 kiloa käytettyjä paristoja ja akkuja jätteenkäsittelyyn. Kerätyt paristot lähetetään Tšeljabinskin kaupunkiin, jossa niitä kierrätetään. Venäjällä Tšeljabinsk on ainut kaupunki, jossa paristojen kierrätyslaitos toimii.
Paristojen kierrätys on maksullinen. Käytettyjen paristojen ja akkujen keräys alkoi Petroskoissa 2012.
Vuoden lopussa Petroskoin kaupunginhallitus ja venäläinen Ergo-vakuutusyhtiö solmivat sopimuksen yhteistyöstä. Sen mukaan vakuutusyhtiö kerää paristoja ja kuljettaa niitä kierrätyslaitokseen.
Kuopiolainen Maria Westerberg auttoi Karjalan Sanomien toimittajia puhuttamaan suomen kieltä harrastavia petroskoilaisia toimituksen kielikahvilassa. Hanke kesti lokakuusta 2017 viime viikkoon ja jää nyt vetäjän puutteesta kesken epämääräiseksi ajaksi.
— Oli kiva tavata ihmisiä, keskustella heidän kanssaan, kertoa Suomesta ja saada tietää heidän näkemyksiään Suomesta. On hyvin positiivista, että venäläiset ovat kiinnostuneita suomen kielestä, kielikahvilan vetäjä sanoo.
Sunnuntain vaalit eivät tuoneet yllätystä. Tulos oli odotettu ja Karjalan tasavallan osalta hyvin ennustettavissa. Ei tarvinnut olla sen kummemmin perillä poliittisista kuvioista olettaakseen, että Yhtenäinen Venäjä voittaa ja Karjalassa sen kannatus jää maan keskilukuja pienemmäksi.
Lukija on varmasti huomannut, että viime lehdessä olemme antaneet melkoisesti palstatilaa puolueiden ja kansanedustajaehdokkaiden vaalimainoksille. Vastaava menettely jatkuu aina vaalipäivään 18. syyskuuta saakka. Koska olemme valtion kustantama lehti, vaalilaki velvoittaa meidät menettelemään niin.
Etsimme mummoni sisaren Anastasia Kostinan jälkeläisiä Venäjältä. Sota erotti perheen. Osa perheestä tuli Suomeen ja osa jäi Venäjälle. Valokuvassa vanhin henkilö Anastasia Kostina (syntyi 21.12.1902 Gagarki, kuoli 1980-luvulla) ja hänen tyttärensä (nimi on tuntematon).
Vuokkiniemi on toisella koetuksella saanut tahtonsa läpi. Viime perjantaina tunnettu vienalainen runokylä julistettiin vuoden 2017 suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi. Ensimmäisen kerran Vuokkiniemi tavoitteli titteliä vuonna 2014, jolloin se hävisi Setumaan Obinitsalle Virosta.
Heinäkuussa Karjalan tasavallan lainsäädäntökokous yritti tehdä historiaa. Kansanedustajaryhmä nosti esiin ja toi äänestykseen korjauksen tasavallan perustuslakiin. Sen mukaan karjalalle voitaisiin antaa virallisen kielen status ilman kansanäänestystä.
Kammottaa. Niin ytimekkäästi ilmaisi asiansa eräs kaverini viikonloppuna, kun utelin häneltä kuulumisia. Tämän viikon lopussa hänen perheensä on tarkoitus lähteä lomalle Bulgariaan. Heillä on jatkolento Istanbulin kautta. Vaikka koneiden vaihtoaika Atatürkin kansainvälisellä lentokentällä on vain pari tuntia, Turkin epäonnistunut vallankaappaus on pelottanut heitä sen verran, että he ovat nyt hätäisesti etsimässä muuta vaihtoehtoa päästä tilaamaansa rannikkohotelliin kuin että Turkin kautta.
Suomalais-ugrilaisten kansojen Lahdessa 15.–17. kesäkuuta järjestettävä maailmankongressi järjestetään tänä vuonna seitsemättä kertaa ja Suomessa toista kertaa. Maailmankongressissa käsitellään laajalti suomalais-ugrilaisten kansojen kannalta tärkeitä asioita, mikä antaa mahdollisuuden vaikuttaa kielten ja kulttuurien tilaan.
1990—2000-luvuilla Karjalan tasavallassa on vaihtelevalla menestyksellä toteutettu lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä projekteja. Niiden joukossa projekti nimeltä Kinnermäki on omaa luokkaansa. Se on paljon puhuva esimerkki siitä, kuinka eri voimin ja eri tasolla toteutetut pienemmät projektit ovat kasvaneet suuremmaksi yhtenäiseksi prosessiksi.
Kiinnostava paneelikeskustelu järjestettiin Petroskoissa viime perjantaina. Siinä käsiteltiin suomen kielen ja Karjalan tasavallan kansallisen kulttuurin rajat ylittävää merkitystä.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: