ort: Ivan, Jakov
lut: Pertti, Albert, Altti
Petroskoilaiset ostavat vähän Karjalan tuottajien elintarvikkeita. Tähän johtopäätökseen on tullut Petroskoin koulun nro 27 yhdeksäsluokkalainen Denis Drobyševski. Hän on tehnyt siitä tutkielman.
— Olen säännöllisesti käynyt supermarketeissa ja huomannut, että petroskolaiset ostavat aika vähän karjalaisia elintarvikkeita. Se on innostanut minua pieneen tutkimukseen, koululainen kertoo.
Tänä vuonna vietetään YK:n alkuperäiskansojen kielten vuotta. Teemavuoden aikana toteutetaan lukuisia hankkeita, joiden tarkoitus on kansalliskielten popularisointi. Kansalliskielten edistäminen on Karjalan Periodika-kustantamon yksi tärkeimmistä työsuunnista.
— Tänä vuonna aloitamme karjalan, vepsän ja suomen kielikurssit, jotka pidetään Karjalan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten mediakeskuksessa. On tärkeä, että yhä enemmän ihmisiä tulee meille ja saa uusia tietoja kansalliskielistä ja kulttuurista, kustantamon johtaja Natalja Sinitskaja kertoo.
Kello on tasan kymmenen. Älypuhelimet, askelmittarit ja muut elektroniset laitteet on jätetty kotiin. Mukaan saa ottaa vain passin ja muutama musta geelikynä. Siit' Venäjällä alkaa ylioppilaskokeiden suorittaminen.
Tänä vuonna koululaisten tenttikausi alkaa 27. toukokuuta. Sitä ennen heidän vanhempansa kokeilevat, onko ylioppilaskoe niin vaikea, kuten se tuntuu.
Helmikuussa virisi kiinnostava kirjallinen keskustelu Anatoli ja Dmitri Bakulinin Sampo: Pohjolan runot -kirjan ympärillä. Tekijät kutsuvat teostaan ensimmäiseksi karjalankieliseksi kansaneepokseksi. Tämä hämmästytti kovasti kielentutkijoita ja folkloristeja Karjalan tasavallassa.
Mitä yhteistä on Sammolla ja karjalaisella kansaneepoksella? Vastaus kysymykseen on yksinkertainen: Ei mitään.
Vuonna 2009 Zinaida Dubininalta ilmestyi hänen livvin murteelle kääntämänsä Kalevala. Vuonna 2015 julkaistiin Raisa Remšujevan varsinaiskarjalaksi kääntämä Kalevala.
— Tykkään kovasti kertoa ja kuunnella kauhutarinoita. Se tuo minulle suurta mielihyvää, kauhukirjailija Oleg Kožin sanoo.
Ensimmäisen teoksensa Kožin kirjoitti 10-vuotiaana. Vuonna 2010 hän sai mainetta Missä Kraken elää -kertomuksestaan. Kertomus on saanut positiivista palautetta tieteiskirjailija Boris Strugatskilta.
Romaanin kirjoittaminen elokuvan pohjalta on uusi kokemus Kožinille.
— Idean sain kirjailija Mihail Parfjonovilta. Epäilemättä se oli haaste minulle. Tykkään kokeilla jotakin uutta, kirjailija kertoo.
Äänisenrannan piirin Uudessa Vilgassa toimiva juustola tuottaa paikallisille markkinoille noin 700 kiloa kovaa ja puolikovaa juustoa kuukaudessa, silloin kun se pystyy tuottamaan 3 000 tonnia.
— Syynä on menekkiongelma, juustolan johtaja Mihail Kotšnev sanoo.
— Tuotteen korkea hinta estää kysynnän kasvua, mutta en voi myydä juustoa sen omakustannushintaa alhaisemmalla hinnalla, hän tunnustaa.
— Nostetaan käsi oikealle, nostetaan käsi vasemmalle, opettaja sanoo.
Siitä alkoi erikoinen suomen kielen tunti Petroskoin suomalais-ugrilaisessa koulussa. Opettajana oli tunnettu suomalainen koreografi ja tanssinopettaja Toni Keski-Liikala. Kahden päivän aikana koreografi opetti koululaisille nykytanssin perusteita.
Vodlajärven kansallispuisto on rakentanut uuden retkeilyreitin yhteistyössä ScandiKarjala -sauvakävelykoulun kanssa.
Viisi vuotta sitten Petroskoihin avattu Lumi-jäähalli on ollut tärkeä urheilukenttä jääkiekkoilijoille ja taitoluistelijoille. Pikaluistelijoilla ei ole sopivaa pikaluistelurataa.
Ennen jäähallin avaamista pikaluistelijat harjoittelivat ulkojääkentällä ja sen lähellä sijaitsevassa urheilukoulun rakennuksessa. Viime viikolla urheilijoiden tiedoksi on tullut, että urheilukoulun rakennus ja ulkojääkenttä suljetaan.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: